Metsätalouden osuus metsistä ja soilta tulevasta typen kokonaiskuormituksesta on uuden arvion mukaan 16 prosenttia (7 300 tonnia/vuosi) ja fosforikuormituksesta 25 prosenttia (440 tonnia/vuosi).

Luonnonvarakeskus (Luke) ja Suomen ympäristökeskus SYKE kertoivat uusista arvioista 29. marraskuuta.

Metsätalouden uusissa kuormitusarvioissa näkyy selvästi metsäojitusten vaikutus. MetsäVesi-hankkeen kuormitusarviot ovat suurempia kuin hallinnossa ja raportoinneissa aiemmin käytetyt vuosiarviot eli 3 250 tonnia typpeä ja 230 tonnia fosforia.

Valtioneuvoston rahoittama Metsistä ja soilta tuleva vesistökuormitus 2020 eli MetsäVesi-hanke toteutettiin vuoden 2019 aikana yhteistyössä Luken, SYKEn, Tapio Oy:n ja Oulun yliopiston tutkijoiden kanssa.

Työssä hyödynnettiin laajoja valtakunnallisia veden laadun ja virtaaman seuranta-aineistoja metsätalouden vaikutuksen alaisilta ja luonnontilaisilta valuma-alueilta.

Osuudet muuttuneet arviossa

Uudet arviot perustuvat aiempaa laajempaan aineistoon. Metsätalouden ja varsinkin vanhojen ojitusalueiden aiheuttaman vesistöjä rehevöittävän ravinnekuormituksen suuruudesta on esitetty viime vuosina useita erilaisia arvioita.

Metsistä ja soilta tulevan typen ja fosforin kokonaiskuormitusarviot, jotka sisältävät metsätalouden aiheuttaman kuormituksen lisäksi luonnonhuuhtouman, ovat samaa suuruusluokkaa kuin aiemmat eri menetelmillä ja aineistoilla tehdyt arviot.

Metsätalouden osuus on aiemmin arvioitua suurempi ja luonnonhuuhtouman osuus vastaavasti pienempi. Vuosittaiseksi metsistä ja soilta tulevaksi typen kokonaiskuormitukseksi arvioidaan 44 600 tonnia ja fosforin kokonaiskuormitukseksi 1 760 tonnia.

Alueelliset erot huomioon

Luonnonhuuhtouma on suurinta Etelä-Suomessa. Metsätalouden aiheuttama ravinnekuormitus on puolestaan suurinta Pohjanmaalla ja Kainuussa, missä on paljon ojitettuja soita.

Perämeren valuma-alueella hiili- ja typpikuormitus on suurta, koska siellä on runsaasti ojitusalueita.

– Kuormituksen alueelliset erot tulisi ottaa entistä paremmin huomioon metsätalouden harjoittamisessa ja vesiensuojelussa, sanoo Luken tutkimusprofessori Leena Finér tiedotteessa.

Ojituksen vaikutus pitkä

Aiemmin metsäojituksen on oletettu aiheuttavan ravinnekuormitusta kymmenen vuoden ajan. Uusien tulosten mukaan kuormitus jatkuu pidempään.

Tulokset eivät kuitenkaan anna näyttöä siitä, että kuormitus lisääntyy sitä mukaa, kun ojituksesta kulunut aika kasvaa.

MetsäVesi-hankkeen tulosten mukaan metsistä tuleva fosforikuormitus on vähentynyt viime vuosiin asti, mikä johtunee suometsien fosforilannoituksen loppumisesta ja siirtymisestä hidasliukoisiin lannoitteisiin.

Valumaveden typpi- ja hiilipitoisuuksissa taas havaittiin nousevia trendejä vuosina 1978–2018. Samanaikaisesti ilman lämpötila on noussut, hydrologia on muuttunut ja hapan laskeuma on pienentynyt. Nämä ympäristötekijät voivat selittää lisääntynyttä kuormitusta.

MetsäVesi-hankkeen tulokset julkaistaan valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarjassa tammikuussa 2020.