Metsästyslaki kieltää liikkuvien moottorikäyttöisten laitteiden käytön metsästyksessä, joten eläinten hätyyttäminen droonien avulla on yksiselitteisesti kiellettyä.
GPS-paikantimien käyttö metsästyskoirien pannoissa on luvallista ja yleistä, mutta Metsähallituksen erävalvojien mukaan niistäkin aiheutuu välillisesti ongelmia.
Kun metsästäjät seuraavat koiratutkasta koiran ja hirven liikkeitä, he yrittävät kiirehtiä autolla hirvien eteen ja hirvi saatetaan ampua auton suojista.
Metsästyslaki (32 §) kieltää riistan ampumisen ajoneuvosta, sen suojasta ja sata metriä lähempänä ajoneuvoa välittömästi sen pysäyttämisen jälkeen. Autojen nopeudet voivat myös nousta metsäautoteillä koviksi, mikä vaarantaa muuta liikennettä ja muiden metsästäjien turvallisuuden.
Metsähallituksen erävalvonta muistuttaa, että metsästäjät voivat hyödyntää teknisiä apuvälineitä, kunhan se tehdään oikein.
Riistaa saa tarkkailla ja kuvata droneen asennettujen kameroiden avulla, kunhan eläimiä ei häiritä metsästystarkoituksessa. Metsästyksessä eläimiä ei saa edes jäljittää dronen avulla.
Esimerkiksi riistalaskennoissa apuvälinettä voi kuitenkin käyttää, sillä se ei ole metsästystä.
Kotirauha on syytä muistaa
Yleisillä paikoilla kuvaaminen on lähtökohtaisesti sallittua, kunhan kotirauhan suojaamat alueet kierretään. Toisen kotia tai pihapiiriä ei saa kuvata. Se voidaan tulkita salakatseluksi.
Kansallispuistossa droonin lennättäjän on muistettava lisää sääntöjä. Luonnonsuojelulain ja metsästyslain mukaan lennättäminen ei saa aiheuttaa haittaa toisille ihmisille tai eläimille. Lisäksi järjestyssääntö voi asettaa liikkumisrajoituksia.
Myös ilmailulaki ja Traficomin säädökset tulee huomioida.
Metsähallituksen erävalvonnasta vastaa ylitarkastaja ja 11 erätarkastajaa. He koordinoivat valvontaa valtion alueilla.
Erävalvonta tarkastaa vuosittain 10 000 luonnossa liikkujaa. Metsähallituksen vuosittainen erävalvontaraportti on kattavin kuvaus erärikollisuuden kehityksestä Suomessa.
Kuva: Jason Blackeye on Unsplash
