Tenojoen pääuoman kaikuluotauksessa nousulohien määrä jäi 21 000:een, kun niitä edellisvuonna laskettiin yli 32 500. Vastaavasti Inarijoen pääuoman laskennassa nousulohien määrä laski vuoden 2018 tasosta lähes 50 prosenttia ja jäi vajaaseen 1 600 lohiyksilöön.

Pienet lohet muodostavat tavallisesti selvästi suurimman osan Tenoon nousevista lohista, mutta vuonna 2019 niiden osuus ja määrä jäivät poikkeuksellisen pieneksi.

– Esimerkiksi Tenon pääuoman kaikuluotausseurannassa alle 65-senttisten lohien osuus lohimäärästä oli vuonna 2019 vain 35 prosenttia, kun vuotta aiemmin niiden osuus oli lähes 65 prosenttia.  Myös isompien lohien määrä jäi melko vähäiseksi, kertoo tutkija Panu Orell Luonnonvarakeskuksen (Luke) tiedotteessa.

Pienten lohien vähäisyys havaittiin myös Tenon muissa lohilaskennoissa eli pintasukelluksissa ja videoseurannoissa vesistön eri osissa. Syy pikkulohikantojen heikkouteen ei ole tiedossa, mutta Luken mukaan se liittynee mereen vaeltaneiden poikasten eloonjääntiin merivaelluksen aikana.

Paljon kyttyrälohia

Tenojoen pääuomassa lohennousu ajoittui vuonna 2019 hyvin samankaltaisesti kuin vuonna 2018. Eniten lohia nousi kesäkuun 10. päivän ja elokuun alun välisenä aikana.

Inarijoella lohennousu painottui keskimäärin myöhemmäksi kuin vuotta aiemmin.  Siellä nousuhuippu ajoittui elokuulle ja syyskuun alkupuolelle.

Vuoden 2017 tapaan kyttyrälohia esiintyi Tenolla jälleen runsaasti kesällä 2019. Tenojoen pääuoman kaikuluotauslaskennan ja Norjan puoleisen Ala-Tenon saalistietojen perusteella luotauspaikan ohitti vähintään 4 500 kyttyrälohta.

Inarijoen kaikuluotauslaskennan ja siihen kytkeytyvän videoseurannan perusteella Inarijoen laskentapaikan ohi arvioitiin uineen 350 kyttyrälohta.

Tenolla ja muilla Barentsinmereen laskevilla joilla esiintyvät kyttyrälohet ovat peräisin venäläisten aikanaan Kuolan alueelle tekemistä istutuksista.  Istutuksilla on saatu aikaan merkittävä luonnontuotanto eräissä Kuolan niemimaan ja Itä-Finnmarkin joissa erityisesti parittomien vuosien kyttyrälohikannoilla.

Kyttyrälohien alkuperäinen levinneisyysalue on Tyynen valtameren puolella.

Kaikuluotaus jatkuu

Tenojoen pääuoman kaikuluotauslaskenta jatkuu ainakin vuosina 2020–2021, joten tietoa Tenoon nousevista lohimääristä saadaan myös jatkossa.

Pääuoman luotauslaskennan lisäksi Luke toteuttaa kumppaneineen useita muita lohiseurantoja vesistön eri osissa.  Seurantoihin kuuluvat muun muassa lohien videolaskennat Utsjoessa ja Laksjohkassa, kutulohilaskennat pintasukeltamalla pienissä sivujoissa, sähkökoekalastukset kutu- ja poikastuotantoalueilla, kalastus- ja saalistilastoinnit, lohikantojen ikä- ja kokoanalyysit sekä erilaiset geneettiset analyysit.