Villamon padon poistolla on mahdollistettu meritaimenen nousu Isojoen vesistön latvaosien kutualueille. Luonnonvarakeskus (Luke) kertoi joella tehdyn seurannan lupaavista tuloksista marraskuun alussa.

Latvaosien puroja on myös kunnostettu meritaimenen ja muiden eliölajien elinolosuhteiden parantamiseksi. Sähkökalastukset osoittavat purokunnostuksista olevan hyötyä paikallisille taimenkannoille.

Luonnonvarakeskus, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus ja Oulun yliopiston ekologian laitos ovat tehneet yhteistyössä vesistökunnostuksia ja niiden seurantaa Isojoella osana Freshabit LIFE IP -hanketta.

70 radiokalaa

Kevään ja syksyn 2019 aikana Isojoella on merkitty radiolähettimillä 70 aikuista meritaimenta ja seurattu niiden vaellusta ja levittäytymistä Lapväärtin-Isojoessa.

Luke kertoi radiotelemetriatutkimuksen toteutuksesta toukokuussa 2019. Seuranta jatkuu kevääseen 2020 asti.

Luken mukaan telemetriaseurannan merkittävin havainto on meritaimenien nousu Villamon entisen padon yläpuolisille vesialueille. 70 Lapväärtinjokisuussa merkitystä taimenesta neljä nousi kutemaan Villamon ohi Isojoen latvoille.

Merkittyjen taimenien lisäksi Isojoen latvoille on kalalaskuritietojen perusteella noussut vähintäänkin useita kymmeniä merkitsemättömiä taimenia.

Tietoa kutualueista

Uutta tietoa saatiin myös Isojoen eri osien merkityksestä taimenien kutualueena. Isojoen pääuoman lisäksi merkittäväksi meritaimenen lisääntymisalueeksi paljastui Karijoki ja aivan erityisesti sen sivujoki Metsäjoki. Radiotaimenia hakeutui verraten runsaasti myös Heikkilänjokeen.

Seurantatulosten perusteella Isojoen taimenien nousuvaellus on Luken mukaan pitkälti riippuvainen sateista ja niiden aiheuttamista virtaamapiikeistä.

Kalojen nousun merkittäviä hidasteita ovat joessa olevat padot, joiden ohi taimenten on vaikea päästä varsinkin vähällä vedellä.

Purokunnostuksia eri menetelmillä

Isojoen valuma-alueella on myös vertailtu ihmisen kaivamalla muuttamia eli perattuja metsäpuroja luonnontilaisen kaltaisiin purokohteisiin, perinteisesti kunnostettuihin sekä ”puukunnostettuihin” metsäpuroihin.

Perinteinen kunnostus sisältää muun muassa kiveämistä, puusuisteita ja kutusoraikkojen tekemistä. Puukunnostuksissa metsäpuroihin taas on lisätty luonnonpuuta oksineen.

Puukunnostusten on todettu olevan tehokas keino parantaa perattujen ja voimakkaasti hiekoittuneiden metsäpurojen orgaanisen aineksen pidätyskykyä.

Tulosten analyysi kesken

Luke on tehnyt syksyinä 2018 ja 2019 sähkökalastuksia Isojoen purokohteissa taimenen poikastiheyden selvittämiseksi. Sähkökalastustulokset osoittavat purojen muodostavan tärkeän elinympäristön paikallisille taimenkannoille.

Luonnontilaisissa puroissa taimenen nuorimman ikäluokan tiheydet olivat merkittävästi korkeammat kuin ihmistoiminnan muuttamissa pienvesissä. Myös perinteisin menetelmin kunnostetuilla puroilla tiheydet olivat perattuja puroja korkeammat.

Sen sijaan lisätyllä ”ylimääräisellä” puulla ei alustavasti havaittu olevan positiivisia vaikutuksia taimentiheyksiin. Syy tähän voi olla purojen muissa ympäristötekijöissä, kuten vedenlaadussa.

Tulosten analyysi on kesken ja seurantaa jatketaan ainakin vuoden 2020 syksyyn.