Kalakannat ovat Suomelle tärkeä luonnonvara, jota hyödyntävät niin kaupalliset kalastajat kuin virkistyskalastajatkin. Kalataloushallinto tarvitsee päätöksenteon tueksi tietoa sekä kaupallisen kalastuksen että virkistyskalastuksen taloudellisesta arvosta kalastuksen taloudellisen kestävyyden arvioimiseksi.

– Pitkän aikavälin taloudellinen analyysi ja kirjanpitoanalyysi antavat kalastuksen kannattavuudesta eri tuloksen, sanoo KTM Heidi Pokki Helsingin yliopiston tiedotteessa.

Kalastus voi näyttää kannattavalta lyhyen aikavälin tarkastelulla, mutta pitkän aikavälin tarkastelu osoittaa, että kalastus ei ole kestävällä pohjalla.

– Päätöksentekijöiden on tärkeää keskittyä pitkän aikavälin taloudellisen analyysin tuloksiin kalastuksen taloudellisen kestävyyden tukemiseksi, Pokki sanoo tiedotteessa.

Täydentää tietoa talousvaikutuksista

Pokin väitöskirja ”Capital and environmental valuation in the Finnish fisheries – technical aspects and policy implications” tarkastettiin perjantaina 8.11.2019 Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa.

Englanninkielisen väitöskirjan lisäksi tutkimuksesta löytyy englannin- ja suomenkielinen tiivistelmä verkosta.

Vapaa-ajankalastajalle erityisen kiinnostavia ovat tutkimuksen tiedot lohen virkistyskalastuksen taloudellisesta arvosta. Pokin väitöskirjassa kuvataan, kuinka arvioida Tenon ja Tornionjoen lohen virkistyskalastuksen taloudellista arvoa.

Yleisesti ottaen tietoa lohen kalastuksen virkistysarvosta on ollut niukasti saatavilla. Tiedonpuute heikentää kalataloushallinnon mahdollisuuksia tehdä optimaalisia säätelypäätöksiä.

Päätöksenteossa tulisi myös huomioida kalastajien mieltymykset ja niihin liittyvät kalastajaprofiilit, sillä erityyppiset kalastajat voivat reagoida eri tavoin tarjolla oleviin säätelytoimenpiteisiin.

Tenolla ja Tornionjoella eroa

Tornionjoen virkistyskalastusta koskevassa tutkimuksessa on tarkasteltu kalastajaprofiilien vaikutuksia kalastuskäyttäytymiseen, eli kalastusmatkan kestoon ja käyntikertoihin.

– Saalisvarmuuden lisäämisen merkitys kalastajan kokemaan virkistyshyötyyn on oletettua pienempi ja lohisaaliin merkitys eroaa Tenojoen ja Tornionjoen välillä, Pokki sanoo yliopiston tiedotteessa.

Tenojoella edellisen kalastuskauden saaliskokemus lisäsi seuraavan kauden keskimääräistä kalastuskäyntien määrää.

Tornionjoella puolestaan korkeampi saalistaso vähensi keskimääräistä käyntikertojen määrää ja kalastusmatkan kestoa kuluvan kauden aikana.

Kalastusturismin merkitys kasvaa

Pokin väitöskirja antaa katsauksen Suomen kaupallisen kalastuksen kestävyydestä sekä Tenon ja Tornionjoen lohen virkistyskalastuksen taloudellisesta merkityksestä.

Lohen kaupallinen kalastus on laskenut 1990-luvulta lähtien ja pienimuotoisen rannikkokalastuksen kannattavuus on heikko, mikä on johtanut kaupallisten kalastusalusten määrän vähenemiseen. Samaan aikaan vapaa-ajankalastuksen saaliin ja kalastusturismin merkitys on kasvussa.

Vapaana virtaava joki, jossa on hyvin hoidettu lohikanta, houkuttelee turisteja ja tuo paikallisille tuloja. Kalastusturismia on mahdollista kasvattaa, kun lohikantojen tila on hyvä.

Saalis ei kuitenkaan ole aina määrittävä tekijä kalastuskokemuksessa, sillä kalastajien mieltymykset ja syy kalastukseen eroavat. Siksi tutkimuksen mukaan on tärkeää ymmärtää kalastaja: miksi he lähtevät kalaan, mikä tekee kalastuskohteesta houkuttelevan ja miten heidän mieltymyksensä eroavat toisistaan.

Väitöskirjan tuloksia voidaan hyödyntää muun muassa Suomen kaupallisen kalastuksen kestävyyden sekä kalastuksen säätelypäätösten vaikutusten arvioinneissa.