Ulosteista tehtävä DNA-analyysi on tärkeä lisä pääasiassa havaintoihin, kuolleisuustilastointiin ja pantaseurantoihin perustuvaan susikannan arviointiin.

Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessorin Ilpo Kojolan mukaan DNA-tiedon avulla saadaan tarkennettua tietyn alueen susireviirit, laumojen määrä ja laumoissa elävien susien vähimmäismäärä, mikäli näytteitä saadaan riittävästi.

Länsi-Suomessa näytekeräys kohdennetaan alueille, joissa on useita susireviirejä lähekkäin, ja tiedon tarve on suurin. Keräysalueet ovat Pohjois-Pohjanmaalla, Etelä-Pohjanmaalla, Satakunnassa ja Lounais-Suomessa (PDF-kartta).

DNA eli deoksiribonukleiinihappo analysoidaan niistä susien ulostenäytteistä, joita kerätään sovituilta alueilla. Lisäksi DNA määritetään metsästetyistä ja muutoin kuolleista susista sekä pannoitetuista yksilöistä.

Analyysit tehdään Turun yliopiston Evoluutiobiologian sovelluskeskuksessa.

Näytteiden kerääminen aloitetaan perjantaina eli 1. marraskuuta ja se päättyy 15. helmikuuta 2020. Pohjois-Pohjanmaan ja Lounais-Suomen keräysalueilla myös Luken työntekijät osallistuvat näytteiden keräämiseen. Muuten keräämisestä huolehtivat vapaaehtoiset.

Keräysalueet, keräysvastaavat ja ohjeet löytyvät Suomen riistakeskuksen nettisivulta.

Luken työntekijät keräävät näytteitä myös Pohjois-Karjalassa, Pohjois-Savossa ja Kainuussa ennalta valituilla reviireillä marras-maaliskuun aikana. Näytteiden keruuta kannattaa edistää ilmoittamalla suurpetohavainnot TASSU-järjestelmään ja Luonnonvarakeskuksen henkilökunnalle.

DNA-analyyseistä saatuja yksilöintitietoja julkaistaan avoimessa, karttapohjaisessa riistahavainnot.fi -verkkopalvelussa.

Tiesitkö tätä?

  • DNA eristettiin ensimmäisen kerran vuonna 1869 lohen mädistä ja asialla oli sveitsiläinen tutkija Friedrich Miescher. Tutkijalla ei ollut tuolloin aavistustakaan löydetyn molekyylin merkityksestä.
  • DNA:n tehtävä perimän eli geneettisen tiedon siirtäjänä selvisi 70 vuotta myöhemmin.
  • DNA-kierre rakentuu kahdesta juosteesta, josta löytyvät typpiemäkset adeniini, guaniini, sytosiini ja tymiini sekä pentoosisokeri deoksiriboosi. Nukleotidi syntyy, kun sokeriin esteröityy fosforihappo.
  • Jos yhden ihmisen solun DNA avattaisiin nauhaksi, se olisi noin kaksi metriä pitkä ja yhden ihmisen kaikkien solujen DNA yltäisi Maasta Kuuhun ja takaisin.