Suomessa on viime vuosina puhuttu paljon vaelluskalojen ahdingosta lisääntymisalueiden ja vaellusreittien suhteen. Syy vaelluskalakantojen huonoon tilanteeseen on ihmisen toiminta. Syntilistan kärjessä ovat virtavesien patoaminen, kalojen kulun estäminen ja lisääntymisalueiden tuhoaminen.
Hauen kohdalla tilanne on samankaltainen: ihmisen toiminta on vienyt lajilta paljon lisääntymisalueita.
Ruoppaukset ja muut rantarakentamiseen liittyvät toimenpiteet sekä kosteikkojen hävittäminen ovat vähentäneet hauen kutualueiksi sopivien alueiden määrää. Kutukalojen kosteikkoalueille kulkemista estävät, ihmisen tekemät vaellusesteet ovat ongelma hauellekin.
Varsinkin suurten kaupunkien läheisyydessä hauen lisääntymisalueet ovat vähissä tai niitä ei ole lainkaan jäljellä.
Riittävän pitkään vettä
Nyt hauen tilannetta parannetaan Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön (SVK) Haukitehdas-hankkeessa.
Hankkeessa kunnostetaan kosteikkoalueita haukien lisääntymisalueiksi. Käytännössä haukitehtaat ovat matalia ja kasvillisuusrikkaita, keväällä hauen kutu- ja poikasaikana riittävän pitkään veden alla pysyviä alueita.
Parhaimmillaan kunnostetut lisääntymiskosteikot voivat tuottaa suuria määriä hauen poikasia, mistä haukitehdas-termi juontaa juurensa.
Ensisijaisesti haukea silmällä pitäen kunnostetut lisääntymisalueet voivat hyödyttää myös muita kevätkutuisia kaloja.
Erä kertoi lokakuussa Luken selvityksestä, jossa rannikon pienvesien kunnostuksen todettiin hyödyttävän ahventa ja haukea.
Oppia länsinaapurista
Mallia on haettu Ruotsista, jossa Sportfiskarna-järjestö on jo pidempään kunnostanut Gäddfabrik-nimellä kulkevia lisääntymiskosteikoita hauelle. Ruotsissa kunnostuksista saadut tulokset hauen poikastuotannon suhteen ovat olleet erittäin rohkaisevia.
Kunnostetut kosteikot voivat tuottaa suuria määriä hauenpoikasia. Kuva Juha Ojaharju.
SVK on jo toteuttanut Suomessa kaksi haukitehdasta: Nisulanpotin Kokkolassa ja Valkojan kosteikon Vihdissä. Nisulanpotti on mereen yhteydessä oleva kluuvijärvi, joka on aikoinaan ollut tunnettu haukien kutupaikka. Valkojan kosteikko on Vihdin Kirkkojärven yhteydessä.
Tulevia kunnostuskohteita on Kuortaneenjärvessä ja Kristiinankaupungissa. Molemmissa kunnostustyöt on tarkoitus aloittaa tulevana talvena. Lisäksi SVK kartoittaa uusia mahdollisia kohteita.
Kosteikon voi tyhjentää
SVK:n kalatalousasiantuntija Janne Antila listasi haukikosteikon ihanneominaisuuksia haukitehtaita käsittelevässä seminaarissa lokakuussa.
Kosteikossa tulee olla maakasvillisuutta, ja ihanteellinen vedensyvyys on 30 senttiä. Alueen tulee olla suojainen aallokon ja tuulen suhteen.
Hyvä kosteikko on tyhjennettävissä hallitusti ja vedenpintaa sopivalla rytmillä laskien, jolloin hauenpoikaset siirtyvät kuivuvasta kosteikosta vieressä olevaan varsinaiseen vesistöön kasvamaan. Poikasille tulee olla sopivaa elinympäristöä haukitehtaan lähellä.
Kun kosteikko on tyhjennetty vedestä, loput kasvukaudesta aluetta voidaan käyttää esimerkiksi laitumena. Laidunnus tai niitto ovat tärkeitä kosteikon ominaisuuksien ylläpitäjinä.
Rannikolla sijaitsevissa lisääntymiskosteikoissa kosteikosta mereen virtaava makea vesi on tärkeä tekijä, joka houkuttelee haukia kutupaikalle. Antilan mukaan sopiva virtaama on alle 250 litraa sekunnissa.
Kunnostetut kosteikot hyödyttävät myös muita eliölajeja.
Hauella erityinen rooli
SVK:n seminaarissa esitelmöineet eläkkeellä oleva Helsingin yliopiston kalataloustieteen professori Hannu Lehtonen ja Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Lauri Urho kertoivat hauen merkityksestä ja elinkierrosta.
Lehtonen painotti sitä, että hauki on kotimaan vesien tehokkain petokala, joka säätelee muiden kalojen määrää vesistössä. Hauki sijoittuu kuhan kanssa vesistöjen ravintoketjun huipulle.
Hauki voi vaikuttaa tehokkaasti saaliskalakantoihin ja koko vesistön eliöyhteisöön planktonista kaloihin. Kun hauki esimerkiksi syö särkiä, se tarkoittaa edelleen, että särjen ravintokohteet jäävät vähemmälle saalistuspaineelle.
Urho puhui haukien lisääntymisalueista ja niissä tapahtuneista muutoksista. Hauella kutu- ja poikasalueet ovat käytännössä samaa aluetta, joten alueiden sopivuus hauelle on tärkeää. Vedenkorkeus ja sen muutokset keväällä ovat tärkeä tekijä hauen lisääntymisen onnistumiselle.
Ongelmia hauen lisääntymiselle ovat Urhon mukaan aiheuttaneet alunamaiden aiheuttama happamoituminen ja yleisesti kutupaikkojen laatua heikentävä vesistöjen rehevöityminen. Ruovikkoalueiden lisääntyminen voi olla hyvä tai huono asia hauelle, vaikutus riippuu ruovikon laadusta.
