Lyijy, elohopea ja kadmium ovat vaarallisimmat raskasmetallit vesiympäristölle. Lyijyn pääsyä vesiin on estetty esimerkiksi vesilinnustuksen lyijyhaulikiellolla, joka on ollut voimassa Suomessa vuodesta 1996.

– Vesienhoidon tila-arvioiden mukaan lyijy ei tällä hetkellä aiheuta vesiympäristössä ongelmia, joskaan mittaustietoa ei ole erityisen laajasti, haitallisten aineiden johtava tutkija Jaakko Mannio Suomen ympäristökeskuksesta sanoo.

– Hyvä asia vesiympäristön kannalta on lyijyn suhteellisen huono liukoisuus ja hyvä sitoutuminen sedimentteihin ja maaperään. Lisäksi kalojen syötävyyteen lyijyllä ei ole vaikutusta, koska lyijy ei kerry lihaksiin vaan luustoon, Mannio jatkaa.

Pienikokoiset lyijyhaulit ovat vaarallisia vesilinnuille, jotka saattavat vahingossa syödä hauleja ja sitä kautta altistua. Myrkyllinen aine myös siirtyy vesilinnuista ylöspäin ravintoketjussa.

Yle kertoi syyskuussa 2019, että lyijymyrkytys on osoittautunut merikotkan suurimmaksi yksittäiseksi kuolinsyyksi Suomessa. Noin 120:sta tutkitusta merikotkasta lyijyyn kuoli 31 prosenttia.

Petolintujen elimistöön lyijy päätyy, koska ne syövät metsästyksessä haavoittuneita lintuja ja haaskoja tai saaliin jätteitä, joissa on lyijyhauleja tai lyijyluodin siruja.

Lyijyn määrää arvoitus

Kolmikosta elohopea, kadmium ja lyijy juuri lyijy on Mannion mukaan saatu parhaiten kuriin kansainvälisillä sopimuksilla.

Lyijyn kielto bensiinin lisäaineena tuli voimaan jo 1980-luvulla, jolloin ilmasta tulevaa lyijykuormitusta saatiin tehokkaasti vähennettyä. Nykyisestä lyijykuormituksesta silti edelleen suurin osa tulee ilman kautta.

Aiemmin ilmasta maahan tullut lyijy ei ole Mannion mukaan valunut Suomen vesistöihin, mikä kertoo lyijyn sitoutumisesta maaperään.

Kalastuksesta kotimaan vesistöihin päätyvän lyijyn määrä on arvailujen varassa. Määrää on hyvin vaikea arvioida, koska suomalaisilla olevien, lyijyä sisältävien kalastusvälineiden määrää ja käyttöastetta ei tiedetä.

– Lyijypainot voivat muodostaa riskin vesieliöille lähinnä paikoissa, joissa painojen kulutus ja hävikki on suurta. Tästä on aiemminkin keskusteltu Kymijoen ja Tornionjoen kohdalla, mutta tutkimusta ei tietääkseni ole näillä erityisalueilla tehty, Mannio sanoo.

– Molemmissa joissa on toisaalta hyvin suuri virtaama, joka huuhtoo mahdollisesti liukenevaa lyijyä välittömästi merialueelle, jossa se laimenee, hän jatkaa.

Jos lyijypainoja jää paljon selvästi rajatulle, hyvin tiedossa olevalle jokialueelle ja vesi on kirkasta kuten Tornionjoella, lyijyn kerääminen pohjasta olisi mahdollista.

Vaikutusta jigikalastukseen

Lyijyllä on aineena erittäin huono maine eikä lyijyn myrkyllisyyttä kiistä kukaan. Tätä taustaa vasten vaikuttaa olevan vain ajan kysymys, missä vaiheessa lyijyn käyttöä metsästyksessä ja kalastuksessa rajoitetaan lisää tai se kielletään kokonaan.

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestössä lyijykeskustelu on tuttua. Kalatalousasiantuntija Juha Ojaharju kertoo, että asia nousi tuli esille jo 2000-luvun alussa.

– Seuraamme tilanteen kehittymistä emmekä vastusta mahdollista kieltoa, Ojaharju sanoo.

Hänen mukaansa mahdollinen täyskielto aiheuttaisi kuitenkin käytännön hankaluuksia ainakin aluksi. Kalastuksen harrastajilla on iso määrä vanhoja lyijypainoja käytössä ja varastossa, ja lyijyn mahdollisen käyttökiellon valvominen vesillä olisi vaikeaa.

Ojaharjun mukaan lyijykielto vaikuttaisi erityisesti jigikalastukseen ja onkimiseen, joissa lyijy on tällä hetkellä tärkein painotusmateriaali. Esimerkiksi jigipäihin tarvittaisiin korvaava materiaali, esimerkiksi volframi.

Moni myös valaa itse jigipäitä, mikä olisi lyijykiellon jälkeen nykyistä hankalampaa. Volframin sulamispiste on 3 410 astetta, kun lyijy sulaa jo 327 asteessa.

Kauppa varautuu

Kalastusvälinevalmistajat ja -kauppiaat ovat jo pitkään olleet varautumassa lyijyn myynnin loppumiseen. Kalastusvälineiden maahantuonti- ja tukkuliike OPM:n toimitusjohtaja Anssi Lehtinen sanoo, että käytännössä lyijyn myyntikielto näkyisi tuotteiden hinnoissa mutta maltillisesti.

– Hinta nousisi euron tai pari per tuote, Lehtinen arvioi.

Lehtisen mukaan lyijyä kalastusvälineissä korvaavien materiaalien tarjonta on kotimaan markkinoilla toistaiseksi pientä, mutta vaihtoehtoja ei tarvitse hakea kovin kaukaa.

– Tanskassa lyijyn myyntikielto on jo voimassa, kalastusvälinekauppoja valvotaan ja sanktiot lyijyn myymisestä ovat tuntuvia. Meille Tanskan tilanne on tuttu edustamiemme Svendsen Sportin tuotteiden kautta, hän sanoo.

– Volframi on tärkein lyijyä korvaava materiaali.

Lehtinen arvioi mahdollisen lyijykiellon vaikuttavan eniten tasapainopilkkien valmistukseen, jossa lyijy on avainroolissa.