Tärkein asia on, että potkuri yltää riittävän syvälle veden alle. 20–30 senttiä pinnan alla pyörivä potkuri toimii mainiosti alueilla, jossa ei ole aaltoja.

Aallokossa näin lähellä pintaa pyörivä potkuri haukkaa helposti ilmaa ja sen jälkeen se menettää pitonsa.

Toimivuuden varmistamiseksi keulamoottori pitäisi saada 40–50 senttiä veden alle. Helppo säädettävyys auttaa operoimista matalissa vesissä, jolloin potkuri on nostettava aivan pinnan tuntumaan.

Toinen oleellinen asia on riittävä työntövoima. Tyvenessä keulamoottori jaksaa liikuttaa raskastakin venettä. Totuus tulee esiin vasta tuulessa.

Amerikkalaiset taulukot suosittelevat yleensä vähintään kahden paunan (0,9 kg) työntövoimaa 100 paunaa (45 kg) veneen painoa kohti. Kokemuksen perusteella paino mitoitusohjeessa on sanalla ”vähintään”.

Mitoituksella pärjää otollisissa oloissa, mutta itse pitäisin kolmea paunaa (1,35 kg) työntövoimaa veneen 45 kiloa kohti parempana lähtökohtana.

Videolla esittelyssä Erän vertailemat keulasähkömoottorit.

Jos veneessä on paljon tuulipintaa, perusteltua on mitoituksen nostaminen jopa neljään paunaan veneen sataa paunaa kohti.

Kolmen paunan säännöllä 55 lbs moottori riittäisi 850-kiloiselle venepaketille. Neljän paunan mitoituksella tiputaankin sitten noin 650 kiloon.

55 paunaa on rajapyykki, jota vahvemmat keulamoottorit muuttuvat 24 tai 36 voltin järjestelmiin. Tämä tietää jonkin verran lisää töitä akkujen asennuksiin ja latureiden hankintaan.

Luonnollisesti myös keulamoottoreiden hinnat kasvavat.

Keulamoottorit vaativat riittävän suuren akun.

Panosta akkuun

Paraskin keulamoottori hyytyy, jos sitä varten on varattu liian pieni akku.

Turvallisinta on varata veneeseen erikseen ajomoottorin käynnistysakku ja keulamoottorin käyttöakku. Näin akun tyhjeneminen ei aiheuta muita ongelmia. Samalla vältetään moottoreiden virtahakkureiden kaikuluotaimeen tuottamat häiriöt.

Sopiva akun koko riippuu monesta asiasta. Venepaketin koko, tuulipinnan määrä, kalareissujen pituus ja keulamoottorin käyttötapa vaikuttavat kaikki virran kulutukseen.

Taivasankkurointi kuluttaa vähemmän virtaa kuin uistelu tai siirtymien suorittaminen keulakoneella.

12 voltin toimivalle keulakoneelle 100 Ah ei vielä ole yhtään liikaa tavallisellekaan käyttäjälle. Lyijyakuissa, mukaan lukien syväpurettavat akut, käytössä on lopulta vain puolet nimelliskapasiteetista.

50 Ah vastaa vain reilun tunnin kulutusta täydellä teholla. Akun purkaminen tätä enemmän lyhentää sen käyttöikää nopeasti.

Tuhosin itse useamman 100 Ah:n lyijyakun 55 lbs keulamoottoreiden kanssa yhdessä kaudessa. Nyt olen pärjännyt useampia vuosia 140 Ah:n akulla. Omat kalareissuni ovat tosin usein koko päivän mittaisia.

Säästäminen akuissa tulee usein pitkän päälle kalliimmaksi.

Litiumioniakut tarjoavat hyvän ja noin puolet kevyemmän vaihtoehdon, mutta niiden kohdalla hinta on kipukynnys. Toisaalta akun voi laskea kestävän harrastuskäytössä helposti kymmenen vuotta. Loppuhinta voi olla hyvin lähellä samaa kuin useammin vaihdettavissa lyijyakuissa.

Taivasankkurilla varustettujan edullisten keulasähkömoottoreiden vertailu Erän numerossa 9/2019 (ilmestymispäivä 11.9.2019). Mukana Haswing Cayman 55 lbs GPS, Minn Kota PowerDrive 45 BT Spotlock ja MotorGuide Xi3 FW 54-GPS.