Heinä- ja elokuun vaihteessa tehty Karkkilan Maijalankosken kunnostus oli mittava urakka. Raskailla koneilla tehty työ kesti viikon verran.

Kunnostuksessa soraa ja kiviä siirrettiin jokiuomaan hieman yli miljoona kiloa. Kutusoraa käytettiin 12 kasettikuormaa eli 480 000 kg, kiviä 28 nuppikuormaa eli 560 000 kg.

Kunnostuksella parannettiin lohikalojen lisääntymis- ja elinalueita. Maijalankoski kuten muukin Karjaan- eli Vanjoki tunnetaan luonnonvaraisista taimenista ja harjuksista, ja jokeen istutetaan paikoitellen myös kirjolohta kalastettavaksi.

Maijalankoskella taimenen poikastuotto on ollut viime vuosina hyvin heikkoa.

– Myös hienoa soraa olevat harjuksen kutupaikat ovat menneet tukkoon, ja kunnostus parantaa harjuksenkin tilannetta, kunnostustyön suunnittelija ja ohjaaja Markus Penttinen Virhosta sanoo.

Rahoitusta monesta lähteestä

Maijalankoskeen tehtiin kutusoraikoita ja poikaskivikoita kaloille sekä uoman eroosiosuojauksia. Kunnostettu koskialue on noin puoli kilometriä pitkä.

Koneellinen kunnostus on järeydeltään ja tehokkuudeltaan aivan eri kertaluokan toimintaa kuin käsivoimin tehtävät talkookunnostukset. Laaja kunnostus on myös merkittävä taloudellinen satsaus.

Hankkeen rahoitus tuli useasta lähteestä: Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:ltä, EKOenergialta, paikallisilta osakaskunnilta ja yksityisiltä lahjoittajilta. Hanke toteutettiin yhteistyössä alueen maan- ja vedenomistajien kanssa.

Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n panos oli EU:n Life-ympäristörahaston Freshabit-varoja. Yksityinen raha oli hiljattain avioituneiden muusikko Samuli ”Spekti” Huhtalan ja vaatesuunnittelija Emelie Björnberg-Huhtalan häävieraiden antamaa lahjarahaa.

Kunnostuksen tuloksia seurataan

Hankkeen tarkkaa kokonaisarvoa on vaikea arvioida, koska urakkaan kuului paljon vapaaehtoistyötä Virhon puolelta. Se mukaan lukien Markus Penttinen arvioi hankkeen arvoksi toistasataa tuhatta euroa.

– Kunnostuksen valmistelut aloitin jo toista vuotta sitten ja ne etenivät askel kerrallaan, Penttinen kertoo.

Kosken rantojen maanomistajien asenne kunnostukseen on Penttisen mukaan ollut myönteinen, joten maanomistajien lupien saaminen kunnostukselle oli helppoa. Hankkeelle tarvittiin lupa myös ELY-keskukselta ja vedenomistajilta.

Penttinen painottaa sitä, että pitkään alennustilassa olleen kosken ei kannata odottaa elpyvän hetkessä kuin taikaiskusta. Kunnostuksen tuloksia tullaan seuraamaan muun muassa kututarkkailulla, sähkökoekalastuksella ja kalastajien saalisraportoinnin avulla.