Tufjord. Kaukana kaikesta, ainakin Tampereesta.

Matka erittäin etäiselle Jäämeren saarelle kesti yli kaksi vuorokautta, johtuen paitsi 1400 kilometristä myös hankalista lautta-aikatauluista.

Lautta starttasi Havoysundin satamasta aamu seitsemältä, ja koska autolle ei voinut varata paikkaa etukäteen, kannatti jonossa olla riittävän aikaisin.

Eli joskus aamuyöllä.

Pallaksen makuun

No, perille toki lopulta pääsimme.

Ensimmäisenä päivänä eli keskiviikkona jäi hyvää aikaa myös kalastukselle. Siimojenoikaisureissu antoi kuusihenkiselle seurueellemme kolme pienehköä ruijanpallasta sekä niukahkosti muuta sälää, enimmäkseen turskia.

Arvauskilpailussa kysyimme, kuinka monta pallasta saamme kolmen kalastuspäivän aikana kahden venekunnan voimin.

Sääolosuhteet vaikuttivat ennakkoon huonohkoilta, sillä ennusteet lupasivat useimmille lähipäiville alle kympin lämpötiloja sekä melko kipakkaa itätuulta. Se ei näissä maisemissa yleensä lupaa kovin kummoista kalastusmenestystä.

Suurin toivein starttasimme kuitenkin ensimmäiseen ”kisapäivään” eli torstaihin. Se tuotti meille vain kaksi pallasta, suurempi 11,5-kiloinen.

Kimmon kala nappasi Karikon vaappuun Valfjorden-vuonon perukasta noin kymmenen metrin vedestä.

Sen sijaan turskaa ja merikissaa löysimme kohtuullisesti, mahtuipa saaliskirjoon myös keilaa, molvaa, seitiä, koljaa ja simppuja.

Turskahurjastelua

Myös toinen päivämme oli pallasten suhteen pettymys.

Uistelimme vuonojen rantoja 10-20 metrin vedessä, mutta vain yksi kymmenen kilon lätty suostui Karikko Magnumia puraisemaan.

Sen sijaan turskarintamalla oli paljon vilkkaampaa.

Ottipaikka löytyi Valfjorden-vuonon suulta pienen hakemisen jälkeen. Turret pörräsivät 60-70 metrin vedessä ja olivat nättiä 3-6 kilon kokoa.

Kun sellaisia kiskoi muutamankin peräjälkeen syvästä vedestä, tiesi totisesti kalastaneensa.

Kolmantena päivänä itätuuli voimistui entisestään.

Onneksi satamamme ja kalapaikkamme olivat saaren suojapuolella, joten kalastamaan pääsi kohtuullisen helposti.

Turskat lymysivät samoilla seuduilla kuin edellisenäkin päivänä, eikä kalalaatikon täyttäminen tuottanut ongelmia. Sen sijaan paltaat pysyttelivät piilossa edelleen, eikä saaliskirjanpito täydentynyt ollenkaan.

Kun kolmen päivän pallassaalis ynnättiin, jäi arvauskilpailun oikeaksi vastaukseksi vaatimattomasti kolme. Sen onnistui arvaamaan peräti viisi ihmistä yli sadasta vastaajasta.

Koska oikeita vastaksia oli enemmän kuin yksi, palkinto jouduttiin arpomaan ja arvonnan teki nyt kilpailun isäntä itse eli Jari Tuiskunen, joka poimi numeron kuvitteellisesta hatusta turskan pyynnin lomassa Jäämeren aalloilta käsin.

Palkinto lähtee tällä kertaa Helsinkiin ja sen saa Markus Tähtinen. Onnea voittajalle ja iso kiitos kaikille vastaajille. Palkinto lähtee postiin vasta loppuviikosta, kun kalastaja pääsee takaisin Tampereelle.

Reissumme onneksi vielä jatkuu muutaman päivän, joten mitä tahansa voi pallasrintkamallakin tapahtua. Vaan se ei enää tule kilpailumme tulosta muusi muuttamaan.