Luonnonvarakeskus on julkaissut tutkimusraportin vapaa-ajankalastajien profiileista ja erilaisista tavoista harrastaa kalastusta. Raportti tarjoaa tuoretta tutkimustietoa valmisteilla olevaa uutta vapaa-ajan kalatalouden kehittämisstrategiaa varten.

Selvityksen mukaan suomalainen vapaa-ajan kalastaja yhdistelee eri pyyntimuotoja, mutta painotukset vaihtelevat runsaasti.

Pyyntitapojen yhdistelmien ja kalastajien ajankäytön pohjalta tutkimuksessa tunnistettiin viisi profiilia. Yleisyysjärjestyksessä nämä profiilit ovat ”aktiiviset vapakalastajat”, ”satunnaiset vapakalastajat”, ”himokalastajat”, ”pyydyspainotteiset aktiivikalastajat” sekä ”satunnaiset generalistit”.

Profiilit tuovat kokonaisuutena esiin sen, että on monta tapaa olla suomalainen vapaa-ajankalastaja.

Aktiiviset vapakalastajat liikkuvat

Eniten kalastuksen parissa aikaa viettävät kalastajina monipuoliset himokalastajat ja vähiten satunnaiset vapakalastajat.

Satunnaisten ja aktiivisten vapakalastajien profiileissa toiminta painottuu voimakkaasti vapakalastukseen. Pyydyspainotteisilla aktiivikalastajilla selvä pääpaino on verkkokalastuksessa.

Aktiiviset vapakalastajat ovat eniten irtautuneet yhteen paikkaan kiinnittyneestä kalastamisesta ja matkustavat kotimaassa ja ulkomailla selvästi muiden profiilien edustajia useammin. Rahankäyttö on muita profiileja suurempaa, ja viestintäkanavana merkittäväksi on noussut sosiaalinen media.

Monessa suhteessa toisenlaisia ovat esimerkiksi pyydyspainotteiset aktiivikalastajat.

Heidän toimintansa keskittyy kodin tai loma-asunnon lähiympäristöön. Kalastamisen rinnalla on moniin muihin profiileihin nähden aktiivista osallistumista osakaskunnan toimintaan, talkoisiin, ja monenlaisiin paikallisiin hoitotoimiin. Tiedonvaihtokanavia ovat muita profiileja useammin esimerkiksi sanomalehdet.

Aiempaa laajempi näkökulma

Suomalaisia vapaa-ajankalastajia on aiemmin luokiteltu etenkin kalastusmuotojen ja kalastamisen aktiivisuuserojen suhteen. Tuore profiilitutkimus laajentaa näkökulmaa kalastonhoitomaksun suorittaneista henkilöistä heidän demografisiin piirteisiinsä, kuluttajuuteensa, liikkuvuuteen, viestintäkanavien käyttöön, ja kalastukseen liittyvien muiden aktiviteettien toimijuuteen.

Luken tekemän profiloinnin pohjana on satunnaisotokseen perustuva kyselytutkimus, joka toteutettiin loka–marraskuussa 2018 liki 20 000:lle kalastonhoitomaksun vuonna 2018 maksaneelle.

Kyselyyn vastasi 5 694 henkilöä tasaisesti kautta koko manner-Suomen.