Oulangan taimenen kutukalamäärät ovat laskeneet viimeisen kymmenen vuoden aikana Kuusinki-, Kitka- ja Oulankajoessa.

Merkittävä syy taimenkannan taantumiseen on laiton verkkokalastus Venäjän Karjalassa sijaitsevalla Pääjärvellä. Taimenta salakalastetaan myös Pääjärveen laskevien jokien suilla.

Kolmevuotisessa PROTROUT-hankkeessa lisätään kalastuksenvalvontaa ja koulutetaan valvojia rajan molemmin puolin, mutta paneudutaan myös salakalastuksen syihin.

Työtilanne Pääjärven alueella on heikko, ja taimenen salakalastuksesta saatavat lisätulot houkuttavat monia. Kalastuksen pitkän aikavälin vaikutuksia kalakantoihin ei välttämättä ymmärretä.

Kalastusmatkailu avuksi

Hankkeessa ratkaisua salakalastusongelmaan haetaan paitsi tiedottamisesta ja asennekasvatuksesta myös matkailualan pienyritysten tukemisesta. Tavoitteena on alueellisen kalastuskulttuurin perinpohjainen muutos.

Metsähallituksen eräsuunnittelija Kari Sarajärven mukaan taimenesta voi tulla koko alueen kalastusmatkailun tärkein vetovoimatekijä. Kestävällä pohjalla oleva liiketoiminta tarkoittaa työpaikkoja ja lisätuloja paikallisille.

Taimenen suojelusta hyötyvät niin taimen ja vesiluonnon monimuotoisuus kuin alueen väestö.

Uusille matkailualan yrityksille tarjotaan monipuolista tukea. Tarkoituksena on, että tulevaisuudessa yrittäjyys tai työpaikka kalastusmatkailun parissa on taloudellisesti houkuttelevampi vaihtoehto kuin laiton kalastaminen.

Rajat ylittävää yhteistyötä

Hankkeen tavoitteena on varmistaa, että alueen taimenkanta vahvistuu pysyvästi. Alueen taimenkannan haasteita ei saada selätettyä ilman rajat ylittävää yhteistyötä.

– Vaikka salakalastusta pyritään kitkemään nimenomaan Venäjän Karjalan puolella, ei se tarkoita, etteikö taimenkannan elinvoimaisuuteen tulisi panostaa myös Suomessa, Sarajärvi sanoo Metsähallituksen tiedotteessa.

–Kun kokonaistilanne on hyvä, voidaan kalastusmatkailua edistää molemmin puolin rajaa.

Elinkaari tarkemmin selville

Hankkeessa tehtävän tutkimuksen tavoitteena on mallintaa ja ymmärtää Oulangan ja Pääjärven vesialueen taimenen elinkaarta entistä yksityiskohtaisemmin. Kuusinkijoella merkitään sekä luonnonkalojen että kasvatettujen taimenten poikasia PIT-merkillä, jonka avulla seurataan taimenten vaellusta Pääjärvelle.

Mitä paremmin taimenen elinkaari tunnetaan, sitä tarkemmin kalastus voidaan mitoittaa kestävästi ja arvioida esimerkiksi istutusten todellista merkitystä.