Kalastusmatkailun elämyksellisyyteen, kalastusharrastuksen vakavuuteen sekä kalastusmatkailijoiden asennoitumiseen pyydä ja päästä -kalastusta kohtaan paneuduttiin tutkimuksessa, johon vastasi yli 900 suomalaista kalastusmatkailijaa.

Kalastusmatkailijaksi tutkimuksessa laskettiin kaikki ne henkilöt, jotka olivat tehneet yöpymisen sisältävän kotimaan matkan, jonka tarkoituksena oli kalastus. Lisäksi tutkimukseen haastateltiin 13 henkilöä.

Neljännes vastaajista ei ollut koskaan harrastanut koskaan pyydä ja päästä -kalastusta, jossa lähtökohtaisesti vapautetaan kaikki saaliskalat.

Vain noin joka kymmenes tutkimukseen osallistunut kalastaja oli määritelmän mukainen pyydä ja päästä -kalastaja. Loput tutkimukseen osallistuneista harrasti tätä kalastusmuotoa vain satunnaisesti.

Valikoiva kalastus oli vastaajien keskuudessa sen sijaan tunnetumpi kalastustapa. Sitä harrasti lähes kaksi kolmesta tutkimukseen osallistuneista.

Määritelmän mukaan valikoivassa kalastuksessa vapautetaan liian pienet tai suuret, tai muuten rauhoitetut tai uhanalaiset kalat ja otetaan ruokakalaa valikoiden joko sääntöjen velvoittamana tai vapaaehtoisesti.

Vain 2,8 prosenttia prosenttia vastaajista ilmoitti ottavansa ravinnoksi kaiken, minkä itse kalastamalla saa.

Vaikka vain pieni osa kyselyyn vastanneista oli aktiivisia pyydä ja päästä -kalastajia, kaksi kolmesta vastaajasta kannatti sitä. Pyydystä ja päästä -kalastuksen vastustajia vastaajista oli viidennes. Loput eivät joko osanneet tai haluneet ottaa asiaan kantaa.

Lari Turusen mukaan kaksi kolmesta ilmoitti päästävänsä kaloja enemmän takaisin vesistöön kuin ottavansa niitä ravinnoksi. Toisaalta lähes 40 prosenttia vastaajista koki saavansa enemmän mielihyvää kalojen vapauttamisesta kuin niiden käyttämisestä ravinnoksi.

Yli 80 prosenttia kyselyyn vastanneista katsoi, että takaisin päästetyillä kaloilla on positiivisia vaikutuksia vesistön luontaisille kalakannoille, ja koki pitkällä aikavälillä hyötyvänsä kalojen vapauttamisesta.

Vain vajaa kymmenes vastaaja arvioi suurimman osan takaisin päästetyistä kaloista kuolevan erilaisiin vapauttamisesta johtuviin komplikaatioihin.

Nuoret ja pääkaupunkiseudun kalastajat kannattavat

Sosiaalisella paineella ei tutkimuksen perusteella näyttäisi olevan vaikutusta kalastusmatkailijoiden pyydä ja päästä -käyttäytymiseen, sillä ainoastaan 5,7 prosenttia kyselyyn vastanneista kalastajista koki sen vaikuttavan omaan kalastuksen harjoittamiseen.

Kaksi kolmasosaa vastaajista katsoi, että kalastajan tulisi ostaa asianmukaiset välineet, kuten esimerkiksi pihdit tai kumihavaksinen haavi, kalojen oikeaoppista vapauttamista varten.

Tutkimuksen mukaan etenkin alle 25-vuotiaat hyväksyvät muita todennäköisemmin pyydä ja päästä -kalastukseen. Myöskin kalastajat, jotka kalastavat vuositasolla vähintään 40 päivänä suhtautuvat siihen positiivisemmin.

Passiivisilla menetelmillä, kuten verkolla, katiskalla ja rysällä sekä onkimalla tai pilkkimällä kalastavat suhtautuvat muita kielteisemmin kalojen vapauttamiseen.

Positiivisimmin pyydä ja päästä -kalastukseen suhtautuivat pääkaupunkiseudulla asuvat. Heistä lähes 80 prosenttia kannatti sitä ja 16,8 prosenttia käytti sitä aina kalastaessaan.

Negatiivisin suhde pyydystä ja päästä -kalastukseen oli Lapin ja entisen Oulun läänin asukkailla. Tutkimuksen perusteella noin 40 prosenttia naisista ei harrasta koskaan pyydä ja päästä -kalastusta, miehillä vastaava luku on 23,4 prosenttia.

Vakavammin kalastusta harrastavat kalastajat suhtautuivat huomattavasti muita avoimemmin kalojen vapauttamiseen. Heistä lähes puolet koki enemmän mielihyvää kalojen vapauttamisesta kuin niiden käyttämisestä ravinnoksi.

Vähemmän aktiivisista ja vakavista kalastajista koostuvat kalastusmatkailijaryhmät puolestaan suhtautuivat huomattavasti negatiivisemmin pyydä ja päästä -kalastukseen.

Ravinnon hankkimiseen ja saaliin tavoittelemiseen vahvemmin keskittyvät kalastusmatkailijat eivät olleet kovin myönteisiä pyydä ja päästä -kalastusta kohtaan.

Positiivisimmin kalojen vapauttamiseen suhtautuivat kalastajat, joiden kalastusharrastus keskittyi pitkälti itsensä kehittämiseen, uutuuden kokemiseen tai yhteiseen aikaan perheen, puolison tai kavereiden kanssa.

Turunen on ensimmäinen Itä-Suomen yliopiston kansainvälisestä Tourism Marketing and Management –maisteriohjelmasta valmistunut maisteri. Tutkimus on osa professori Anssi Vainikan johtamaa Vapakalastuksen säätelyn uudet menetelmät ja mekanismit -hanketta, jota rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö.