Nuuksion kansallispuiston ulkorajat merkittiin maastoon kesäkaudella 2018, sillä rajamerkintää edellytti myös kansallispuiston perustamislaki vuodelta 1994.

Erikoissuunnittelija Harri Korkeamäen mukaan reilun kahdenkymmenen vuoden viive paaluttamisessa johtui siitä, että merkintää ei ollut tarkoituksenmukaista tehdä aiemmin. Alue on nimittäin laajentunut koko ajan.

– Nuuksion kansallispuistoon on hankittu perustamisen jälkeen paljon lisää alueita.

Viime vuonna aika oli vihdoin kypsä, joten Nuuksion ulkorajoille upotettiin muovisia rajapaaluja kertomaan kulkijoille ja naapureille, että nyt alkaa maasto, jolla jokamiehenoikeuksia on rajoitettu.

Mutta miksi materiaaliksi valittiin muovi?

Hinta, paino, näkyvyys ja kestävyys

Korkeamäen mukaan ympäristöministeriön asetus luonnonsuojelualueiden merkitsemisestä maastoon antaa mahdollisuuden merkitä rajat joko paaluilla tai maalimerkeillä alueen rajalla kasvaviin puihin.

– Asetus ei ota kantaa paalujen materiaaliin. Yksi peruste muovipaalujen käytölle on niiden kestävyys, vaikka toki sekin on rajallinen.

Muita perusteita muovin valinnalle ovat paalujen hyvä näkyvyys ja havaittavuus maastossa, mutta myös hinta ja paino.

– Muoviset paalut ovat kevyitä ja siksi helpompia kuljettaa maastoon kuin monet muut materiaalit, Korkeamäki sanoo.

Maalimerkkeihin verrattuna paalut ovat täsmällisempiä. Ne saadaan tarkasti kansallispuiston rajalle ja ne ovat myös pitkäikäisempiä kuin puihin sudittavat maalimerkinnät.

– Varsinkin eteläisen Suomen luonnonsuojelualueilla puusto on paikoitellen melko nuorta, jolloin yksittäiset puut eivät sovellu kovin hyvin maalimerkintään.

Muovien ongelmat on Metsähallituksessa kyllä tiedostettu, ja sen vuoksi asiaa testattiin Seitsemisen kansallispuistossa, jonne rajamerkeiksi valikoituivat alumiinipaalut.

– Alumiinipaalut tulivat materiaalikustannuksiltaan noin 1,5 kertaa kalliimmiksi ja myös niiden asentaminen maastoon oli jonkin verran kalliimpaa kuin muovipaalujen.

Vaikka alumiinipaalut ovat – näin ainakin oletetaan – pitkäikäisempiä kuin muovipaalut, ne eivät kuitenkaan näy maastossa yhtä hyvin kuin muovipaalut.

Paalun numerosta paljastuu paikka

Rajapaaluista löytyy myös numerosarja, jonka tarkoitus ei välttämättä ihan äkkiä kaikille avaudu. Numerosarja auttaa paalujen yksilöimisessä.

Korkeamäen mukaan Metsähallitus ylläpitää omassa paikkatietojärjestelmässä tietoja kaikista Metsähallituksen alueilla olevista rakennuksista ja rakenteista. Järjestelmään viedään tiedot myös rajapaaluista.

– Jos esimerkiksi ilkivallan seurauksena paaluja irrotettaisiin paikoiltaan ja kuljetettaisiin toiseen paikkaan, pystymme tarkistamaan paikkatietojärjestelmästä, missä väärässä paikassa olevien paalujen kuuluisi olla.