Haukikosteikko suunniteltiin ja toteutettiin Hiidenveden kunnostus -hankkeen ja Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön (SVK) Haukitehdas -hankkeen yhteistyönä.

Kosteikkoja on rakennettu aiemminkin, mutta yleensä ne on tarkoitettu pidättämään valuma-alueelta tulevaa ravinne- ja kiintoainekuormitusta tai parantamaan vesilintujen viihtyvyyttä.

Kalaston vaatimuksia kunnostustoimissa ei ole osattu ottaa riittävästi huomioon, vaikka järven kunnostamisessa petokalakantojen vahvistaminen onkin tärkeää.

Hauen lisääntymisvaatimukset huomioon ottavassa kosteikossa on kevättulvan valtaamaa rantamatalaa, sopivaa kasvillisuutta ja avattava pato, mistä hauen poikaset lasketaan sopivalla hetkellä veden mukana järveen.

Hiidenveden kalaston parantamiseksi erityisesti haukikannan vahvistaminen on tärkeää, sillä Hiidenveden petokaloista juuri hauki on eniten kärsinyt järven säännöstelystä ja kuormituksesta.

Hauki käyttää kutualueinaan matalia luontaisia tulvarantoja. Nämä kutualueet ovat vähentyneet, kun luontainen keväinen tulviminen on estynyt. Myös rantakasvillisuus on muuttunut.

Hiidenveden kunnostus -hankkeessa 2013 tehdyn selvityksen mukaan hauen kutualueet ovat muuttuneet laajoilla alueilla huonosti tai kokonaan lajin lisääntymiseen soveltumattomiksi.

Useimmissa tapauksissa on kyse tulvan alle jäävän vyöhykkeen kasvillisuuden liiallisesta tiivistymisestä etenkin isosorsimon runsastumisen myötä.

Isosorsimo on Hiidenvedellä erittäin voimakkaasti lisääntynyt vieraslaji, joka on voimakaskasvuisena syrjäyttänyt varsinkin tulvarantojen sarakasvustoja, joilla on merkitystä muun muassa hauen kutualueina.

SVK:n kalatalousasiantuntijan Janne Antilan mukaan hauella on tärkeä rooli tasapainoisen kalastorakenteen ylläpidossa, ja se hillitsee osaltaan myös rehevöitymistä.

Petokalakantojen vahvistamisella on tärkeä rooli Hiidenveden kalakantojen hoidossa.

Hiidenveden kalaston tila vaihtelee järven eri alueiden välillä. Esimerkiksi järven itäisillä altailla kalasto on vain välttävässä tilassa, kun särkikalat muodostavat merkittävän osan kalan biomassasta.

Kuva: Abc10 [CC BY-SA 3.0], via Wikimedia Commons