Vesirutto eli kanadanvesirutto (Elodea canadensis) on levinnyt laajalle Suomessa. Lajia tavataan sadoissa järvissä pääasiassa Etelä- ja Keski-Suomessa, ja sitä esiintyy haitallisen runsaina kasvustoina etenkin Koillismaalla.

Vesirutto leviää helposti uusille kasvualueille pienistäkin kasvin palasista. Projektipäällikkö Ritva Nilivaara-Koskela Suomen ympäristökeskuksesta kertoo, että laji leviää kalastusvälineiden ja veneiden mukana mutta myös suuria vesilintuja epäillään levittäjiksi.

Vesirutto on tuotu Suomeen 1900-luvun alussa kasvihuoneisiin, joista laji on levinnyt luontoon. Luonnonvesissä vesirutto kasvaa nopeasti, jos vesistön olosuhteet ovat lajille otolliset.

Voi täyttää koko järven

Vesirutto voi muodostaa koko järven vesimassan täyttäviä kasvustoja. Massakasvustoja esiintyy muun muassa Koillismaalla, jossa vesirutolle suotuisia, hieman emäksisiä ja kirkasvetisiä järviä on paljon.

Vesiruton massaesiintymät ovat tyypillisiä uusilla leviämisalueilla ja kasvustot ovat runsaimmillaan loppukesällä.

Ensimmäiset vesiruttohavainnot tehtiin Koillismaalla vuosituhannen vaihteessa, joten laji on runsastunut seudun järvissä nopeasti.

Massakasvustoina esiintyessään vesirutto aiheuttaa vakavia haittoja järvien ekologialle sekä käytölle. Vesirutto tukahduttaa muiden lajien kasvua, ja kuollut kasvimassa kuluttaa hajotessaan runsaasti happea aiheuttaen happikatoa ja sitä kautta järvien rehevöitymistä.

Välineet puhtaiksi

Vesirutto vaikeuttaa järvien virkistys- ja hyötykäyttöä merkittävästi. Vesiruton pahoin valtaamassa järvessä ei voi uida, veneillä eikä kalastaa.

Kasvin leviämisen hillitsemiseksi kalastajien ja muiden vesistöjen virkistyskäyttäjien tulee muistaa tarvittaessa puhdistaa välineensä siirtyessään vesistöstä toiseen.

– Tärkeintä on tunnistaa, onko vesistössä vesiruttoa. Jos on, kaikki välineet veneistä kalastusvälineisiin ja saappaisiin tulee puhdistaa ennen kuin ne vie toiseen järveen, Nilivaara-Koskela sanoo.

Vesirutto lisääntyy kasvullisesti versonpalasista, joten välineiden huuhtelu riittää. Tietoa lajista ja tunnistusohjeet löytyvät Vieraslajit.fi-sivustolta.

Vieraslaji hyötykäyttöön

Suomen ympäristökeskus, Luonnonvarakeskus ja ProAgria Oulu kehittävät kolmivuotisessa hankkeessa uusia tapoja poistaa vesiruttoa vesistöistä kestävällä tavalla.

Myös uusia tapoja hyödyntää vieraslajia selvitetään. Vesirutto näyttäisi soveltuvan erinomaisesti lisäsyötteeksi biokaasulaitoksen mädätysprosessiin. Tavoitteena on löytää taloudellisesti kannattava tapa hyödyntää vedestä nostettua vesiruttoa.

Hankkeessa vesiruttomassan käsittelyyn etsitään sopivia tekniikoita sekä arvioidaan hyödyntämisen taloudellista kannattavuutta maanparannuksessa ja lannoituksessa sekä biokaasuntuotannossa. Laajamittaisen vesiruton poiston ekologisia vaikutuksia vesistön tilaan selvitetään ja kehitetään menetelmiä mahdollisten haittojen minimoimiseksi.

Vesiruttoa korjataan laajamittaisesti kesällä 2019 ja 2020 Kuusamon Vuotunki-järvellä, jonka vesirutto on pahoin vallannut.