Maastossa inventoitiin tarkemmin 640 kivikkoa. Inventoinnissa kivikoiden geologiset, biologiset ja maisemalliset tekijät pisteytettiin.

Arvotuksen perusteella yhteensä 472 kivikkomuodostumaa luokiteltiin valtakunnallisesti arvokkaiksi. Arvokkaiden kivikoiden kokonaispinta-ala on 3 687 hehtaaria.

Valtakunnallisesti arvokkaiden kivikoiden inventointi toteutettiin ympäristöministeriön toimeksiannosta Geologian tutkimuskeskuksen ja Suomen ympäristökeskuksen yhteistyönä. Suomen ympäristökeskus ja Geologian tutkimuskeskus tiedottavat inventoinnin tuloksista 26. maaliskuuta.

Julkaisu kivikoista löytyy verkosta.

Lähes koko maa mukana

Inventoinnin tarkoituksena on ollut luoda kattava kuva Suomen erityyppisistä kivikkomuodostumista ja tuottaa niistä yhtenäinen ympäristöperusteinen luokitusaineisto.

Selvityksessä on arvotettu ja rajattu sellaiset kivikot, joiden geologiset, biologiset ja maisemalliset arvot ovat maa-aineslain tarkoittamalla tavalla valtakunnallisesti merkittäviä.

Arvotustyö on tehty koko maasta Ahvenanmaata ja saaristoa lukuun ottamatta.

Monta kivikkotyyppiä

Selvityksessä kivikot on luokiteltu kahdeksaan erilaiseen kivikkotyyppiin syntyhistoriansa perusteella.

Niitä ovat pakkasrapautumisen synnyttämät rakkakivikot, kalliosta rapautuneet ja rinteille valuneet taluskivikot, mannerjäätikön kuljettamat ja kerrostamat moreenikivikot, roudan toiminnan synnyttämät uhkurakat ja kuviomaakivikot, mannerjäätikön sulamisvesien ja muiden virtavesien toiminnan synnyttämät virtaavan veden kerrostamat kivikot, mannerjäätikön kuljettamat siirtolohkareet sekä rantavoimien synnyttämät rantakivikot.

Kivikot ovat voineet syntyä ja kehittyä myös usean eri prosessin tuloksena, joten ne ovat usein kompleksisia ja niissä on havaittavissa kahta tai useampaa kivikkotyyppiä.

Eniten kivikoita pohjoisessa

Suomessa kivikot esiintyvät huomattavan jakautuneesti. Ylivoimaisesti suurin osa kivikoista sijaitsee Lapissa, jossa ne ovat myös pinta-alaltaan Etelä-Suomen kivikoita huomattavasti laaja-alaisempia lähinnä laajojen rakkakivikoiden takia.

Etelä-Suomessa kivikoita on melko runsaasti Perämereltä Keski-Pohjanmaan ja Keski-Suomen kautta Savoon kulkevalla vyöhykkeellä sekä paikoin Pohjois-Karjalassa ja Satakunnassa.

Kivikot sijaitsevat hyvin vaihtelevissa ympäristöissä merenpinnan tasolta aina korkeimpien tuntureiden laelle.

Kivikkoselvityksen tuloksia voidaan hyödyntää maa-ainesoton lupaharkinnan ja maankäytön suunnittelun lisäksi muun muassa ympäristönsuojelussa sekä opetus- ja tutkimustoiminnassa. Tulokset luovat lisäksi pohjaa geologisen ja biologisen monimuotoisuuden arvioimiselle.

Selvitys palvelee myös kaikkia luonnosta kiinnostuneita.