Helsingin yliopiston, Luonnonvarakeskuksen ja Turun yliopiston tutkimuksen mukaan synnyinpaikoillaan kutevilla lohilla on etulyöntiasema kauempaa tuleviin kosiskelijoihin nähden.

Tiedotteen mukaan tutkjoiden analysoimat geneettiset näytteet osoittivat, että kotikulmien lohet menestyvät lisääntymisessä huomattavasti paremmin kuin lohet, jotka kokeilevat onneaan vierailla kutualueilla.

– Lohien lisääntymisen tunteminen auttaa suojelemaan paikallisia lohikantoja, kertoo tutkija, dosentti Kenyon Mobley Helsingin yliopiston bio- ja ympäristötieteellisestä tiedekunnasta, toinen tutkimuksen vastuukirjoittajista.

Tutkimus toteutettiin Utsjoella ja kohteena olivat Tenon sivujoen, Utsjoen lohet.

Geeninäytteet yhdistivät

Lohi on tunnettu uskollisuudestaan kotijoelleen – se palaa synnyinpaikkaansa kutemaan vuosien ja jopa tuhansien kilometrien merivaelluksen jälkeen. Pieni osa lohista hakeutuu kuitenkin kutemaan muihin jokiin.

– Paikalliset lohet saivat yli kolme kertaa enemmän jälkeläisiä kuin muualta tulleet, vaikka vierailijatkin onnistuvat ajoittain pyrkimyksissään, kertoo Helsingin yliopiston tutkija, dosentti Hanna Granroth-Wilding, toinen tutkimuksen vastuukirjoittajista.

Tutkijat keräsivät neljän vuoden aikana tuhansia geneettisiä näytteitä lohista Utsjoen kutualueilta ja analysoivat, kuinka paljon poikasia kukin kutukala tuotti.

Sama geneettinen tieto paljasti, mitkä kutukaloista olivat paikallisia eli syntyneet kyseisellä alueella ja mitkä olivat kotoisin muilta Tenojoen vesistön alueilta, esimerkiksi Tenon pääuoman yläosista tai Inarijoesta. Näin saatiin selville, poikkesiko paikallisten kutumenestys muualta tulleiden onnistumisesta.

Eroja ei löytynyt

Kotikenttäetu on urheilusta tuttu termi. Kotijoukkue hyötyy paikallisten olosuhteiden tuntemuksesta ja saa etua vierasjoukkueeseen nähden. Näin kotijoukkue voittaa otteluita keskimäärin enemmän kuin vierasjoukkue.

Vertaus urheiluun pätee Utsjoen lohien suhteen, vaikka kotikenttäedun syyt jäivät tutkimuksessa vielä epäselviksi.

– Emme löytäneet eroja paikallisten lohien ja vierailijoiden koossa tai kunnossa. Kotikentän parempaa tuntemusta ei näin voida sulkea pois mahdollisista menestyksen syistä, sanoo Helsingin yliopiston bio- ja ympäristötieteellisen tiedekunnan professorin Craig Primmer.

Tenonoen vesistössä on tutkittu pitkään lohen kutukalamääriä ja kutukäyttäytymistä. Eri alkuperää olevien kutukalojen lisääntymismenestystä selvitettiin nyt ensimmäistä kertaa.

– Lohen kudussa koolla on väliä – isompi pärjää – mutta uusien tutkimustulosten mukaan kotikenttäetu voi kompensoida jopa kokoeroa, kertoo tutkimusprofessori Jaakko Erkinaro Luonnonvarakeskuksesta..

Hyötyä suojelussa

Eräs tutkimustuloksista tehtävä johtopäätös on se, että lohen kannattaa pyrkiä palaamaan kutemaan synnyinpaikalleen, koska siellä lisääntymismenestys on suurempi. Tällä on vaikutusta luonnon lohikantojen tilaan.

– Paikallisten lohikantojen ominaispiirteiden parempi tuntemus auttaa kalataloushallintoa tekemään oikeita päätöksiä lohikantojen elvyttämisen, suojelun ja kestävän käytön järjestämiseksi.

–  Nyt selvitetty kotikenttäetu auttaa myös villejä lohia vastaamaan merikasvatuksesta karanneiden lohien haasteeseen kutualueilla. Tutkimustulokset vahvistavat lisäksi aiempia suosituksia: mikäli istutuksia tarvitaan joissakin vesissä kalakantojen elvyttämiseksi, istutettavat kalat tulisi kasvattaa paikallisista kannoista hankitusta mädistä ja maidista, Mobley sanoo.

Alkuperäinen tutkimusartikkeli: Home ground advantage: Local Atlantic salmon have higher reproductive fitness than disperses in the wild.

Kuva: MattiPaavola [CC BY-SA 3.0], via Wikimedia Commons