Kuluva talvi on verhonnut maan lumivaipalla, jonka paksuus on koetellut monen ulkona liikkujan hermoja.

Paksusta hangesta kärsiviin kuuluvat muun muassa pilkkijät. Paitsi että lumi vaikeuttaa jäällä kulkemista, se myös pimentää ahdin valtakuntaa ja tekee kaloista ruokahaluttomia.

Joillakin seuduilla jäät ovat jääneet hangen alla niin ohuiksi, ettei rantaviivan märemmälle puolen ole uskaltanut askeltaa laisinkaan.

Minun kotikulmillani Tampereella turvallisia jäitä kyllä riittää, mutta lunta on ollut täälläkin vaivaksi asti. Monin paikoin menoa on lisäksi hidastanut jään ja hangen väliin kihonnut vesikerros.

Viime aikojen vesisateet ja suojasäät ovat onneksi syöneet hankia ahnaasti, ja kun pakkaset ovat jäädyttäneet jäällä lainehtineen pintaveden, kulkukelit ovat parantuneet roimasti. Toki jo alkanut lämpöaalto saattaa niitä taas nopeasti heikentää.

Olivatpa olosuhteet 22.-24.2. viikonloppuna minkälaiset hyvänsä, meidän tarkoituksemme on etsiä vastaus seuraavan arvauskilpailumme kysymykseen.

Ripojärven suurin puntariin

Pitkiä patikointeja välttääksemme valitsemme kalakaverini Heikin kanssa kohteeksi Tampereelta Teiskoon johtavan maantien oikealla puolella, aivan tiessä kiinni olevan Iso Ripojärven.

Kävelymatkaa parkkipaikalta jäälle ei tule kuin parikymmentä metriä. Itse järvellä on toki tilaa liikkua enemmänkin, sillä altaalle kertyy pituutta päästä päähän lähes kilometri ja leveyttäkin muutama sata metriä.

Iso Ripojärvi on varsin kirkasvetinen ja syvähkö järvi, josta ainakin kuulopuheiden mukaan on saatu toisinaan komean kokoisia ahvenia. Toki myös hauki, särki ja muutama muu perusotus kuuluvat lajistoon.

Itse olen käynyt siellä pari kertaa aiemmin, eivätkä isomukset ole minulle sen paremmin kuin mukana olleille kavereillekaan näyttäytyneet. Sen sijaan normikokoista muutaman kymmenen, parhaimmillaan ehkä sadan gramman silppua on saanut nyhtää kohtuullisia määriä, kunhan parven on löytänyt.

Mutta toivossa on hyvä elää, sen tietävät lapamadon lisäksi myös kalamiehet. Niinpä arvauskilpailumme kysymys kuuluukin, kuinka paljon painaa suurin saamamme ahven viikonlopun käynnilläni?

Aikaa kalastukselle aiomme uhrata vähintään kolme tuntia, joten jos iso on tullakseen, se saa siihen riittävän mahdollisuuden. Kalan paino pyöristetään lähimpään kymmeneen grammaan.

Taitavin arvaaja voittaa omakseen vapoja ja pilkkejä.

Palkintona vapoja ja pilkkejä

Ahventen jallittamiseen aiomme käyttää tuttuja ottipelejämme, joista ehkä päävastuu lankeaa – huonoa syöntiä enteillen – volframimormyskalle sekä tapsipilkille. Syöttinä käytämme kärpästoukkaa. Jos syönti vaikuttaa vireältä, saatamme kokeilla tasuriakin.

Kaikuluotaimen otan mukaan varmistamaan, etteivät välivesi-isomukset pääse ainakaan minun avantoni alla luikahtamaan huomaamatta ohitse.

Palkinnoksi paras vastaaja saa kuuden pilkin ja kahden pilkkivavan setin.

Vavat ovat erikoiskevyitä, venäläistyylisiä morrivapoja, jotka voi varustaa mukana tulevilla Rapala Titanium -tärpinilmaisimilla. Pilkit puolestaan edustavat parasta suomalaista vieheosaamista eli Rapalaa, Kuusamoa ja Finlandia Uistinta.

Vastausaikaa on torstain 21.2. loppuun saakka. Jos oikeita tai lähimmäs oikeita vastauksia on useampia, palkinto arvotaan niiden kesken.

Viime kerralla myös pääpalkinto löysi voittajansa, joten nyt on uusi palkinto pelissä. Sen saa entiseen tapaan vastaamalla kolmesti oikein eri arvauskilpailuissa, joten kannattaa olla säännöllisesti mukana.

Onnea arvauksiin!

Huomio! Lomakkeella kysytään yhteystietoja ainoastaan palkintojen postittamista varten.