Hienosti elpynyt Vantaanjoen vesistön taimenkanta näyttää vahvistuvan edelleen. Tieto selviää Virtavesien hoitoyhdistyksen (Virho) tammikuun lopussa julkaisemasta raportista, jossa kerrotaan taimenen kudusta vesistössä vuonna 2018.

Virhon mukaan Vantaanjoen yläjuoksun alaosiin nousi vuonna 2018 meritaimenia enemmän kuin aiempina vuosina. Yläjuoksulla myös kuti isoja, 70–80 senttisiä meritaimenia enemmän kuin ennen.

Ylimmät meritaimenhavainnot tehtiin 84 kilometrin päässä merestä Riihimäellä.

Merestä nousseiden kalojen lisäksi yläjuoksulla kuti paljon paikallisia taimenia. Osa paikallisista taimenista kuti keskenään, osa meritaimenten kanssa.

Vain villejä kaloja yläjuoksulla

Yläjuoksun paikalliset taimenet ja sinne vaeltavat meritaimenet ovat nykyään luonnonkudusta syntyneitä villejä kaloja. Alajuoksulla sen sijaan on paljon myös istutettuja taimenia.

Yläjuoksun tapaan vesistön alajuoksulla kuti paljon meritaimenia, joista luonnonkudusta syntyneiden taimenten suhteellinen määrä oli suurempi kuin aiempina vuosina.

Vantaanjoen alajuoksulla taimenen kutu alkoi paikasta riippuen tuttuun tapaan 2–3 viikkoa myöhemmin kuin yläjuoksulla. Alajuoksulla kutu myös jatkui myöhempään, marraskuun loppupuolelle saakka.

Odotuksena hyvä poikastuotto

Virhon Vantaanjoki-vastaava Kari Stenholmin mukaan kutukalojen hyvän määrän perusteella voidaan odottaa hyviä poikastiheyksiä kesällä 2019.

– Jos laajalla jokialueella on paljon kutijoita, niin keskimäärin se tarkoittaa hyvää poikastuottoa, vaikka jollain alueella menisikin huonosti poikasten kanssa, Stenholm sanoo.

Varmaa ensi kesän hyvä poikastilanne ei ole, koska mädin ja poikasten menestymiseen vaikuttaa moni asia.

Alkuvuonna 2019 Vantaanjoen valuma-alueelle on satanut runsaasti lunta. Jos lumi sulaa keväällä nopeasti ja kerralla, se tarkoittaa kovaa kevättulvaa ja runsasta kiintoaineksen valumista jokeen, mikä on huono asia taimenen poikastuoton kannalta.

Tulvatilanteessa myös haitallisten jätevesipäästöjen mahdollisuus Vantaanjokeen kasvaa.

Kuiva syksy 2018

Vuotta 2018 taas leimasi kuivuus, joka vaikutti myös Vantaanjoen taimenten kutumahdollisuuksiin. Virhon raportin mukaan muutamien yläjuoksun sivupurojen ja latvauomien virtaamat olivat kudun alkaessa niin pieniä, että kudun alku jäi niissä hyvin myöhäiseksi.

Ainakin yhdessä yläjuoksun hyvässä meritaimenten kutupurossa virtaamaa ei ollut riittävästi koko kudun aikana, ja meritaimenet eivät päässeet puroon lainkaan.

Myös alajuoksulla pienet virtaamat haittasivat kutua paikoitellen syksyllä 2018.

Pitkäjänteistä kunnostustyötä

Vantaanjokea on kunnostettu pitkään viranomaisten, järjestöjen ja yksityisten voimin. Kunnostusten vaikutus näkyy paikallisten taimenten ja meritaimenten kutualueen huomattavana laajentumisena.

Virhon raportin mukaan meritaimenten kutualue on yli 20 vuoden aikana tehtyjen kalataloudellisten kunnostusten johdosta laajentunut Vantaankoskelta 17 kilometrin päästä merestä joen latvoille 95 kilometrin päähän merestä.

Virho on kunnostanut Vantaanjoen vesistöä etenkin työllisyysprojektilla, joka on 16 vuoden ajan tehnyt suunnitelmallisesti kalataloudellisia täsmäkunnostuksia Virhon valitsemiin paikkoihin.

Työllisyysprojektilla on ammattitaitoinen vetäjä, ja työvoimaksi projektiin on palkattu vuosittain kymmenkunta virtavesikunnostajaa. Heistä puolet on työskennellyt Vantaanjoen vesistössä ja puolet Karjaanjoen vesistössä.

Jatkorahoitus vielä auki

Projekti ei ole enää viime vuosina saanut valtion työllisyyspoliittista hankerahoitusta, mutta korvaavaksi rahoituslähteeksi löytyi EU Leader -rahoitus vuosiksi 2016–2018.

EU Leader -rahoitus päättyi tammikuun 2019 lopussa. Virho on hakenut jatkoa kahdeksi vuodeksi, ja Stenholmin mukaan odotuksena on, että rahoitus myös saadaan.

Virallista päätöstä rahoituksesta ei kuitenkaan vielä helmikuun 2019 alussa ollut.