Nicaraguan reissusta on taas kotiuduttu ja raju ilmastonmuutoskin kohdattu, kun tropiikin 25-30 asteen helteet vaihtuivat Suomen pakkasiin.

Ja sehän tarkoittaa, että seuraavassa arvauskilpailussa lähdemme pilkille. Kohteeksi otamme Kangasalan Kirkkojärven, joka löytyy aivan kyseisen kaupungin keskustasta.

Niskatyynyn mallinen, 157 hehtaarin Kirkkojärvi on kauttaaltaan matala allas, jossa syvyyskartta kertoo vettä vellovan parhaimmillaan 3,4 metrin paksuudelta keskisyvyyden jäädessä kahden metrin tuntumaan.

Järvi on voimakkaasti rehevöitynyt johtuen suurelta osin siitä, että Kangasalan kunnan jätevedet laskettiin sinne aina vuoteen 1980 asti.

Rehevyydestä johtuen sinilevä ja happikadot ovat olleet varsin tavallisia vitsauksia. Vettä on yritetty kirkastaa kemikaalikäsittelyllä vaihtelevin tuloksin.

Nykyisin Natura 2000 –alueeseen kuuluva järvi tunnetaan myös luontoarvoistaan. Niitä luovat matalan veden ravinteikkuus ja rantojen lehtokasvillisuus. Linnusto on runsas erityisesti kevät- ja syysmuuttojen aikaan. Siivekkäiden seuraamiseen onkin rannalle rakennettu lintutorni.

Haastetta riittää

Pilkkijän kannalta Kirkkojärveä voinee luonnehtia haasteelliseksi. Sellaisiahan tasamatalat ja sameavetiset järvet usein ovat.

Vanhat huhut kuiskivat suurista hauista ja ahvenista, joita jotkut onnekkaat ovat onnistuneet pilkkisiimansa päähän narraamaan. Ja tietysti huhut vaikenevat nollareissuista, joita niitäkin on varmasti heitetty näille jäälakeuksille epälukuisia kertoja.

Järvellä järjestettiin takavuosina haukipilkkikilpailuja. Tulokset niissä olivat alkuun hyviä. Kunnes sitten viimeisessä, johon minäkin satuin osallistumaan, kukaan ei saanut sinttiäkään. Happikato oli ehtinyt edelle ja tappanut kalat, tai ainakin sulkenut niiden suut perusteellisesti.

Tuon kisareissun lisäksi olemme poikenneet Kirkkojärvellä silloin tällöin lähinnä ohikulkumatkoilla, enkä usko, että koskaan olisimme malttaneet olla paikalla kahta tuntia kauempaa.

Saaliiksi olemme saaneet lähinnä ahvenia, joista suurimmat ovat olleet noin 200-grammaisia ja pienimmät sitä normaalia muutaman kymmenen gramman silppua. Joskus on kai jäänyt ensimmäinenkin kala saamatta.

Viiden ahvenen yhteispaino

Nyt on kuitenkin tarkoitus tehdä Kirkkojärvelle vähintään kolmen tunnin pilkkireissu, jonka toteutamme kalakaverini Heikin kanssa jonain päivänä välillä 8.-10.2.

Arvauskilpailun kysymys kuuluu, kuinka paljon painavat viisi suurinta ahventamme yhteensä. Helpotetaan tehtävää sen verran, että vastaus pyöristetään lähimpään 50 grammaan.

Pilkkimisessä aiomme käyttää niin mormyskoita, tapsipilkkejä kuin tasapainojakin parhaaseen tulokseen pääsemiseksi.

Hiukan spekulointia: Jos kaikki menee paremmin kuin odotan, voi vastaus kohota kilon paremmalle puolelle. Mutta jos vain sintit herkeävät syönnille, pitänee vastausta etsiä 100-400 gramman haarukasta.

Ja voihan olla, että emme edes saa viittä ahventa täyteen. Silloin tulos punnitaan neljän, kolmen, kahden tai yhden ahvenen mukaan.

Eikä kai nollakaan ole vaihtoehtona pois suljettu, vaikka pyrimme tietysti välttämään sitä kohtaloa parhaamme mukaan. Tähän vuodenaikaan ei happikatokaan voine vielä saaliinsaamista estää.

Palkinnoksi paras vastaaja saa yhdeksän näpsäkkää pilkkiä sisältäen muun muassa Kuusamoa, Rapalaa, Nils Masteria, Pyrstöpilkkiä ja Autiota. Ja kuten ennenkin, tasa-arvauksien sattuessa palkinto arvotaan.

Onnea peliin! Vastausaikaa on torstain 7.2. loppuun saakka.

Huom! Lomakkeella kerätään yhteystietoja ainoastaan palkintojen postittamista varten!