Tarponi, mahtavan suureksi kasvava ja hurjasta taistelutahdostaan tunnettu silakan sukulainen on unelma saalis, jonka perässä moni on valimis matkustamaan kauas.

Niin myös meidän kolmetoistahenkinen kalastajaporukkamme, jonka kohteena oli Nicaraguan ja Costa Rican rajalla virtaava San Juan- joki.

San Juan on lähes kaksisataakilometrinen mahtivirta, jossa tarponin kalastus keskittyy idyllisen El Castillo kylän liepeille.  Kylästä löytyy asiansa osaavia oppaita, jotka vievät asiakkaita pitkillä jokiveneillä toteuttamaan suurkalaunelmaansa.

El Castillossa unelma voi todellakin toteutua, sillä tarponit ovat tällä alueella hätkähdyttävän suuria,  jopa yli satakiloisia. Kun alle 40 kiloiset yksilöt puuttuvat faunasta lähes kokonaan, tärpin tärähtäessä tietää tappelevansa kunnon vonkaleen kanssa.

Kalastus tapahtuu vastavirtaan uistellen, kukin kalastaja yhtä järeää vapaa kädessä puristaen. Veneisiin siirrytään jo ennen auringon nousua, koska tarponit ovat silloin aktiivisia.

Huimaa kalastusta

Ensimmäinen kalastusaamumme El Castillon poolilla oli kerrassaan ikimuistoinen. Tarponit iskivät Rapalan Super Shat Rapeihin niin raivoisasti, että jokainen pääsi kokemaan ainakin räjähtäviä tärppejä, monet myös sataa kiloa lähentelevien jättiläisten ilmahyppyjä heti tärpin jälkeen.

Mutta kuten kaikki tarponin pyyntiin vihkiytyneet tietävät, tärppien ja  karkuutuksien osuus suhteessa ylöstulleisiin kaloihin on vain ehkä luokkaa 1/10.

Parhaiten kalojen tartutuksessa onnistui Hannu Väänänen, joka kampesi kaksi noin 80-kiloista kalaa ylös  saman aamun aikana. Siinä jo käsivarret huusivat armoa urakan päätteeksi.

Huonosti ei sujunut myöskään Jukka ja Maija Pitkäsellä, joista Jukka kuittasi 105-kiloisen ja Maija 80- kiloisen tarponin ikimuistoisen kamppailun päätteeksi.

Itsekin pääsin vääntämään vapaa kunnon porsaan kanssa, mutta 50 kilon vetolujuutta lupaava lukko oikeini hypyssä lähes tikkusuoraksi ja  kala tietenkin meni menojaan.

Kahdeksan kalalajia

Arvauskilpailumme kysymyksessä emme kuitenkaan pyytäneet arvaamaan saamienne tarponien määrää, vaan kuinka monta eri lajia onnistumme reissullamme narraamaan.

Tarponien lisäksi joessa elää lukuisia muitakin kalalajeja, ja puolitoista päivää reissusta  käytimme niiden narraamiseen keveyllä vavoilla ja pienillä vaapuilla.

Ja tulihan niitä, tarponi mukaan lukien kahdeksan erilaista, paikallisilla nimillä lukien tarpon, robalo, machaca, roncador,  guapote, mogo, quabino ja cara seca.

”Pikkukaloista” yleisin saalis oli machaca, joka muistuttaa hiukan säynettä, mutta on varustettu rasvaevällä ja erittäin terävillä hampailla. Raju taistelija, mutta ainakin saamien yksilöiden painot jäivät alle kahden kilon.

Vaapuista toimivat parhaiten voimakasuintiset, noin nelisenttiset pallukat. Sellaiseen iski myös Mari Koivun pyydystämä noin 70 kiloinen tarpooni. Kun siima oli 0,12-millistä kuitua, ei lyhyt taistelu jättänyt jossiteltavaa.

Mutta siis arvauskilpailun oikea vastus oli kahdeksan lajia, ja sen osasi veikata oikein tasan kolmetoista vastaajaa reilusta 90:stä eli palkinnon voittaja jouduttiin arpomaan. Koska Tuiskunen oli arvonnan aikaan jossain etelämerellä, tehtävä annettiin satunnaislukugeneraattorille.

Ohjelma poimi joukosta numeron 4, joten palkinto lähtee Kurkimäkeen Kalervo Nyyssöselle. Onnea voittajalle, joka saa palkintonsa heti, kun Tuiskunen on kotiutunut reissulta. Ja kaikille kilpailuun osallistuneille iso kiitos!