Helsingissä virtaavaa taimenpitoista Mätäjokea on vuosien varrella kunnostettu paljon talkoovoimin. Seuraavana askeleena on tarkoitus muokata Kaarelassa sijaitsevaa pohjapatoa kalojen ja muun jokiluonnon elinolojen kannalta suotuisammaksi.

Konevoimin toteutettavista töistä on valmistunut yksityiskohtainen suunnitelma, josta keskusteltiin WWF Suomen järjestämässä avoimessa sidosryhmätilaisuudessa 23. tammikuuta.

WWF Suomen vetämä padonpurkuhanke on ollut vireillä jo viime vuodesta, ja Erä kertoi hankkeesta toukokuussa 2018.

– Yritämme saada yksityiskohdat ja urakan sopimaan osaksi tämän vuoden toimintaamme yhteistyössä Helsingin kaupungin ja Mätäjoen varren asukkaiden kanssa, WWF Suomen virtavesiasiantuntija Manu Vihtonen sanoo.

Padon muokkaustöiden tarkka ajankohta on vielä auki, mutta koneellisesti tehtävä työ on tarkoitus toteuttaa tulevana kesäkautena.

Vanhaa patoa madalletaan

Tavoitteena on poistaa este kalojen kulun tieltä ja tehdä koskesta ja jokiuomasta luonnonmukaisempi. Muutokset hyödyttävät paitsi jokeen kotiutunutta taimenta myös muita joen eliöitä.

Suunnitelman mukaan joen poikki kulkevaa betonista patoa ei kokonaan poisteta vaan sitä madalletaan, jolloin nousueste poistuu. Padon harja lasketaan leikkaamalla ja piikkaamalla nykyisen padossa olevan alivirtaama-aukon mukaiseen korkeuteen.

Lisäksi vanhan padon alapuolelle rakennetaan uusi, luonnonmukainen patokynnys ja padon alapuolinen uoma loivennetaan kaloille kulkukelpoiseksi. Uomaa myös kivetään ja soraistetaan ympäristöön sopivaksi.

Yläpuolisen jokiosuuden vedenkorkeus säilyy ennallaan.

Kustannukset tarkentuvat

Suunnitelman mukaan hankkeen arvonlisäveroton kustannus on 19 000 euroa.

– Keskustelussa esitettiin toive, että koskesta ja rakennettavasta alemmasta kynnyksestä tehtäisiin mahdollisimman luonnonmukaisia, Vihtonen kertoo.

– Sitä kautta myös hankkeen kustannuksia voisi olla mahdollista saada pienemmiksi. Esimerkiksi kiviaineksen hankinta ja kuljetus vaikuttavat tällaisten hankkeiden kustannuksiin, hän jatkaa.

Toisaalta taas maaperän pehmeyden tuomat haasteet voivat nostaa hankkeen kustannuksia.

Kaikista hankkeen kustannuksiin osallistuvista ei edelleenkään ole selvyyttä. WWF:n Vihtonen toivoo Helsingin kaupungin tulevan tavalla tai toisella vastaan ja osallistuvan urakan kustannuksiin. Padon ja Mätäjoen tilan parantamiseen tähtäävä muokkaussuunnitelma on WWF:n tilaama ja maksama.

– Kaikki asianosaiset ovat olleet yksimielisiä hankkeen toteuttamisen tärkeydestä, Vihtonen sanoo.

Talkootyötä jatkossakin

Padon osittainen purkaminen ja koskiuoman kunnostus tehdään koneellisesti. Ison mylläyksen jälkeen käsivoimin tehtävällä yhdistysten ja vapaaehtoisten talkootyöllä on edelleen tärkeä tilaus.

– Talkoilla on tarkoitus tehdä kunnostuksen hienosäätöä ja esimerkiksi muiden jokiosuuksien huoltotoimia, Vihtonen sanoo.

Alun perin Kaarelan padonpurku oli tarkoitus saada osaksi WWF:n Patokato-hanketta, mutta yksityiskohtaisen suunnitelman tilaaminen siirsi toteutusta. Vuonna 2017 alkanut Patokato-hanke päättyi alkuvuonna 2019.

– WWF Suomen konkreettinen työ virtavesien kunnostamiseksi ja vaellusesteiden poistamiseksi jatkuu. Esimerkiksi jatkamme yritysyhteistyössä K-ryhmän kanssa ”kuteminen kuuluu kaikille” -teemalla tehtävää virtavesityötä vuoteen 2021 asti.