Kalatalousalueet on pyritty muodostamaan kalataloudellisesti riittävän suuriksi, mikä antaa aiempaa paremmat lähtökohdat kalavesien hoidolle.

Suomen vesialueet on jaettu 118 kalatalousalueeksi. Kalatalousalueet kuuluvat vuonna 2016 voimaan astuneeseen uuteen kalastuslakiin.

Kalatalousalueen tehtävänä on kalavarojen kestävän käytön ja hoidon suunnittelu, jota varten alue laatii käyttö- ja hoitosuunnitelman. Suunnitelma hyväksytään ELY-keskuksessa.

Kalatalousalue vastaa myös suunnitelman toimeenpanosta ja sen vaikutusten seurannasta.

Osakaskuntia, järjestöjä, asiantuntijoita

Kalatalousalueet aloittavat toimintansa nyt vuonna 2019. Ensimmäisenä järjestäytymään ehti Höytiäisen kalatalousalue, joka piti yleiskokouksen keskiviikkona 16. tammikuuta.

Yleiskokous on kalatalousalueen päätösvaltaa käyttävä elin. Oikeus kokousedustajaan on osakaskunnilla, osakaskuntiin kuulumattomilla riittävän suurten vesialueiden omistajilla ja valtakunnallisilla kalastusalan järjestöillä.

Rekisteröidyillä alueellisilla ympäristön- tai luonnonsuojeluyhdistyksillä sekä saamelaisten kotiseutualueella Saamelaiskäräjillä on yleiskokouksessa oikeus edustajaan, jolla on läsnäolo- ja puheoikeus mutta ei äänioikeutta.

Lisäksi kalatalousalueella on oikeus kutsua yleiskokoukseen asiantuntijoita, joilla on kokouksessa läsnäolo- ja puheoikeus.

Ei näy suoraan kalastajalle

Monella kalakantojen tilasta huolestuneella on suuria odotuksia kalatalousalueiden suhteen.

Alueilta toivotaan entistä kestävämpää kalastuksen järjestämistä, kalastuslaissa painotettua kalojen luonnonmukaisen elinkierron kohentamista sekä vesien kunnostusta. Esimerkiksi vaelluskalakantojen hoidon kohdalla useat tahot toivovat suuntaa parempaan.

Kalastuksen harrastajalla kalavesien uusi hallintomalli ei sinänsä suoraan juuri näy.