Metsähallituksen luontopalvelut teki yhteistyökumppaniensa kanssa viime vuoden aikana kaikkiaan 357 tarkastuskäyntiä 247 tunnetulle naalin pesälle. Tarkastuksia tehtiin sekä talvella että kesällä.

Tarkastuksissa löytyi Enontekiöltä tammi-helmikuun aikana vain yksi naalin käyttämä pesä. Sen jälkeen pesä ei ollut enää asuttuna.

Enontekiön havainto ei kuitenkaan jäänyt ainoaksi havainnoksi suomalaisista naaleista. Eläimestä tehtiin sekä Enontekiöllä että Utsjoella useita varmistettuja näköhavaintoja sekä myös jälkihavaintoja, jotka todettiin kuitenkin epävarmoiksi.

Viime vuonna naaleilla ei toisaalta ollut niin paljon ruokaa, sillä myyriä ja sopuleita oli vähän. Mutta samalla myös kilpailijoita oli tunturialueella vähemmän, sillä kettuja oli Metsähallituksen mukaan selvästi vähemmän kuin vuonna 2017.

Tarkastusraportin mukaan havaintoja naalien pesillä asuneista tai liikkuneista ketuista kirjattiin kaikkiaan 34 eri pesältä. Kahdeksalla pesällä oli lisäksi merkkejä kaivamisesta, mutta kaivajien lajia ei pystytty määrittämään.

Metsähallituksen naalirekisterissä on 334 naalin- tai ketunpesää, joista reilut sata pesää on niin pahasti romahtanut, etteivät ne ole enää jokavuotisen tarkastustoiminnan piirissä.

Käsivarren alueella tarkastuksiin osallistui Metsähallituksen lisäksi Luonnonvarakeskuksen henkilökuntaa ja vapaaehtoisia.

Naali on Metsähallituksen vastuulaji. Vuoden 2017 alusta käynnistyi lisäksi Suomen, Ruotsin ja Norjan kolmivuotinen hanke naalin suojelun edistämiseksi. Tavoitteena on mm. Fennoskandian naalikannan vahvistaminen sekä tiedottaminen naalin merkityksetä tunturiluonnon tilan indikaattorina.

Viime vuonna hankkeen käytännön toimivat olivat mm. kettujen metsästys ja naalien lisäruokinta, jossa mukana on myös WWF. Naali on luokiteltu Suomessa äärimmäisen uhanalaiseksi.