Patojen purkaminen on ollut kiivaan keskustelun aihe Suomessa viime aikoina. Samat tuulet puhaltavat Suomenlahden eteläpuolella, ja siellä on edetty käytännön toimiin suuressa mittakaavassa.

Virossa on parhaillaan käynnissä jättiurakka, kun Pärnujoen katkaissut Sindin pato puretaan. Padon varsinaiset purkutyöt käynnistyivät lokakuussa, mutta purkutyön vaatimien valmistelujen kuten rantaan tehtyjen teiden rakentaminen alkoi jo syyskuussa.

Valtava poikaspotentiaali

Yli 140 kilometriä pitkä Pärnu on Viron ylivoimaisesti suurin lohijoki, jonka nyt purettava Sindin pato on katkaissut vain 14 kilometrin päässä jokisuusta ylävirtaan. Vapaan kulkuyhteyden avaamisen odotetaan lisäävän joen ja samalla koko Viron lohen poikastuottoa valtavasti.

Tutkijoiden arvion mukaan Pärnujoki voisi tuottaa 45 000 – 58 000 lohenpoikasta vuosittain, mikä suunnilleen tuplaisi Viron lohikannan. Patoamisen vuoksi Pärnujoen lohikanta on ollut käytännössä tuhottu.

Pärnujoen vesistö on laaja, sivujokia ja -puroja on yhteensä peräti 270 kappaletta. Jatkossa on tarkoitus purkaa vielä 9–10 pienempää patoa jokisysteemissä, jolloin lopputuloksena olisi kaiken kaikkiaan 3300 kilometriä vapaata virtavettä.

Lohen lisäksi myös monet muut lajit hyötyvät Sindin padon purkamisesta.

Lisää purkuja luvassa

Hankkeen taustalla on pitkäjänteinen työ. Padonpurkuprojektia johtava Keskkonnaagentuurin eli Viron ympäristöviraston Külli Tammur kertoo, että purkamista on valmisteltu yli kaksi vuotta. Merkittävä osa valmistelusta liittyi yleisesti hyväksytyn kompromissin löytämiseen kalojen edun ja joen muun käytön välillä.

Sindin padon purkaminen kestää useita kuukausia, ja työn odotetaan valmistuvan vuoden 2019 alussa. Sen jälkeen on tarkoitus purkaa ylempänä jokisysteemissä olevia pienempiä patoja. Tammur arvioi, että seuraavien patojen purkutyöt voisivat alkaa kesällä 2019.

Külli Tammur vetää patojen purkuhanketta.

– Pieniä patoja on jokien yläjuoksuilla ja olemme selvittäneet, mitkä niistä olisi järkevä purkaa, jotta saataisiin suurin mahdollinen hyöty, hän kertoo sähköpostilla.

Esimerkiksi voi ottaa jonkun sivujoen latvoilla olevan padon, joka avaaminen maksaisi 500 000 euroa mutta toisi vain lyhyen pätkän uutta virtavettä. Siihen ei kannata satsata vaan rahat on järkevä kohdistaa lopputulokseltaan tuottavampiin kohteisiin.

Kokonaisuutena 15 miljoonan euron padonpurkuhanke on pääosin EU:n rahoittama. Loput rahoituksesta tulee Viron valtiolta.

Pato uusittu moneen kertaan

Sindin padon purku on siinäkin mielessä merkittävä hanke, että Pärnujoki on ollut padottuna Sindissä pitkään. Ensimmäinen pato rakennettiin jo 1830-luvulla.

Sen jälkeen pato on rakennettu uudelleen muutamaan otteeseen. 1919 jäät tuhosivat osan padosta, jolloin heti alettiin suunnitella uuden padon rakentamista.

Uusi betonipato tehtiin kuitenkin vasta vuonna 1922. Siinä yhteydessä vaadittiin myös kalaportaita padon ohittamista varten, mutta portaat jäivät rakentamatta.

Nyt purettava betonipato on vuodelta 1977. Padon yhteyteen on aikanaan tehty kalaportaat, jotka ovat kuitenkin olleet toimimattomat.

Keskustelu padoista jatkuu

Külli Tammurin mukaan Virossa keskustellaan nyt kiivaasti jäljellä olevien suurten patojen tulevaisuudesta. Yksi esimerkki on Jägalajoessa oleva Linnamäen voimalaitoksen pato, jonka yläpuolella on Linnamäen tekojärvi. Linnamäen voimalaan, patoon ja tekojärveen liittyy paljon eri suuntiin vetäviä intressejä.

Jägalajoki sijaitsee noin 25 kilometriä Tallinnan keskustasta itään. Voimalaitoksen pato katkaisee Jägalajoen vain pari kilometriä mereen avautuvasta jokisuusta ylävirtaan.

Alla video Pärnujoen Sindin padon purkutöistä. Videon lähde on Keskkonnaagentuur / Environment Agency of Estonia.