Luonnonvarakeskus (Luke) ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) rakentavat yhdessä tietokantaa, joka kokoaa yhteen tiedot yleisimpien Suomessa ravinnoksi käytettävien kalalajien vierasainepitoisuuksista. Luke kertoi hankkeesta uutisessaan 20.11.2018.

Kalaa syövä kuluttaja voi tulevaisuudessa varmistaa ruokansa turvallisuuden tietokantaan perustuvan verkkopalvelun avulla. Tietokanta on tarkoitus saada kuluttajien käyttöön vuonna 2020.

Tutkijoiden toiveena on, että uusi tietokanta myös hälventää kotimaisen kalan syöntiin liittyvää epävarmuutta. Suomalaista kalaa voi ja kannattaa syödä, koska kalan syönnin terveysvaikutukset ovat kiistämättä suuremmat kuin syöntiin liittyvä laskennallinen terveysriski.

Tutut lajit mukana

Kun tietokanta ja verkkopalvelu ovat valmiit, kuluttaja voi valita aineistosta haluamansa kalalajin, pyyntivesistön ja vierasaineen. Valinnan jälkeen palvelu näyttää pylväsdiagrammein, mihin suuntaan pitoisuudet ovat eri vuosina kehittyneet.

Tietokantaan on tarkoitus koota vierasainepitoisuudet 5–8 tärkeimmästä kalalajista.

– Ne ovat yleisimpiä talouskaloja, joista on tehty paljon analyysejä. Esimerkeiksi voi nostaa silakan, lohen, hauen, ahvenen ja kuhan, Luken johtava tutkija Ari Leskelä kertoo.

Vesistöjen rajaus kesken

Tutkimustietoa kalojen vierasainepitoisuuksista ja niiden määrien kehittymisestä on runsaasti, mutta tieto on hajallaan ja vaikeasti tavoitettavissa. Nyt koottavan tietokannan avulla kaikki olemassa oleva tieto saadaan ensimmäistä kertaa yhteen paikkaan.

Tietokantaan mukaan otettavat vesistöt eivät vielä ole kokonaisuudessaan selvillä. Rannikko on selkeä kokonaisuus, mutta kaikkia järviä ei ole mahdollista ottaa mukaan.

Vierasaineilla eli kontaminanteilla tarkoitetaan erilaisia aineita ja yhdisteitä, jotka nautittuna ovat ihmisen terveydelle haitallisia ja joiden määriä viranomaiset valvovat. Kaloissa yleisimpiä vierasaineita ovat elohopea, dioksiinit, PCB-yhdisteet ja radioaktiivinen Cesium-137.

Kotimaan kaloissa vierasaineiden pitoisuudet ovat vähäisiä ja monen yhdisteen osalta laskemaan päin.

Osa kumppanuusohjelmaa

Kontaminanttitietokantaa rakennetaan osana tutkimuksen ja kalastajien välistä kumppanuusohjelmaa. Ohjelmassa ovat mukana Luken ja THL:n lisäksi Jyväskylän yliopisto, Suomen ympäristökeskus SYKE, Suomen ammattikalastajaliitto SAKL ja Suomen sisävesiammattikalastajat ry.

Ohjelmaa rahoittaa Euroopan meri- ja kalatalousrahasto EMKR.