Karstulalainen Finn-Savotta on varustanut kansaa erämaaolosuhteisiin jo 1950-luvulta lähtien, jolloin yritys tunnettiin vielä nimellä Pylkönmäen Nahkatyö.

Ensimmäiset vaellusrinkkansa yritys valmisti vuonna 1955, vaikka päätuotteita olivat edelleen selkäreput ja kantotelineet. Kokemus erilaisten kantolaitteiden valmistamisesta on siis pitkä.

Reppujen ja rinkkojen tilavuuden tietäminen sen sijaan ei ole aina ehkä ollut niin välttämätöntä, eikä mittauksiakaan tehty välttämättä viimeisen päälle.

Savotalla homma hoitui joskus menneisyydessä mittanauhan avulla. Repun tilavuus laskettiin mittaamalla kankaiden leveys ja korkeus tyyliin ”kantti kertaa kantti” ja lopputulos oli jonkinlainen valistunut arvaus.

Millaiseen tulemaan päästäisiin käyttämällä tilavuuden mittauksessa retkeilijöidenkin kokeilemia kotikonsteja, kuten rinkan täyttämistä litran maitotölkeillä tai kaatamalla sisätilat täyteen vettä?

Savottalaisten mukaan erot mittaustavoissa tuottavat yllättävän isoja eroja lopputuloksissa. Heittojakin syntyy aina, sillä kankaat elävät eli venyvät.

Nestemäinen tai pienirakeinen kiinteä aine täyttää repun jokaisen sopukan, joten selville saadaan ehkä ”säiliön” eli rinkan todellinen kapasiteetti. Numero ei kuitenkaan avaa isosti sitä, mitä rinkkaan oikeasti mahtuu.

– Mitä muhkuraisempia ja isompia kappaleita mittauksessa käytetään, sitä enemmän reppuun jää myös tyhjää tilaa. Paljonko on 27 ei-ihan-hyvin mahtunutta maitopurkkia plus melkein vielä yksi, miettii laatujohtaja Harri Rautiainen.

Maailmalla on nykyisin yleistymässä tapa käyttää tilavuuden laskentaan 3D-piirto-ohjelmia. Kun rinkan kaava on mallinnettu tuotteeksi, 3D-ohjelma sylkäisee ulos tilavuuden millilitran tarkkuudella.

Mutta olisiko sellaisesta tiedosta käytännössä mitään hyötyä? Millin tarkka mitta ei vielä kerro, mahtuuko rinkkaan ylimääräinen pari sukkia, retkiukulele tai paketti metvurstia.

Paljonko on 65+10?

Koska valmistajat eivät toistaiseksi ilmoita rinkkojen tilavuuksia maitotölkkeinä tai Juhla Mokka-paketteina, myös mittaustavoissa ja  siinä mitä mitataan ja mitä ilmoitetaan on eroja.

Mitä tarkoittaa vaikkapa tieto, että rinkassa on tilaa 65 + 10 litraa?

Se voi tarkoittaa, että rinkan pääreppupussiin mahtuu 65 litraa ja taskuihin kymmenen litraa, mutta luvuissa voivat olla mukana myös kaikki mahdolliset ylipakkauskonstit.

Toisaalta osa valmistajista saattaa ilmoittaa luvulla pelkän päärepun litratilavuuden ja unohtaa kokonaistilavuudesta taskut.

Ja joskus – savottalaisten näkökulmasta valitettavan usein – valmistajat myös liioittelevat tuotteidensa kokoa mainostarkoituksissa.

Koska ihmiset innostuvat numeroista, iso tilavuus saattaa muuttua kuvitelmaksi paremmasta rinkasta. Ylimyynti ja superlatiivit ovat osa kulttuuria esimerkiksi Yhdysvalloissa.

Savotalla ei ole toistaiseksi käytössä 3D-suunnitteluohjelmia, vaan yrityksessä luotetaan perinteisiin menetelmiin.

Finn-Savotta määrittää tilavuudet kahdella tavalla, laskemalla ja täyttämällä rinkat kevytsoralla.

Rinkkojen tilavuus määritetään Karstulassa kahdella eri tavalla.

Säiliöiden tilavuus on helppo laskea, kun tiedetään kankaiden mitat, mutta sen lisäksi tilavuus todetaan täyttämällä rinkat kevytsoralla. Samalla pienirakeisella soralla, jota käytetään muun muassa kukkaruukuissa.

Tilavuudet Savotta ilmoittaa niin sanottuina liukulukuina tai ”noin” -arvoina.

Esimerkiksi 60-80 senttiä korkean ja suljetun Jääkäri L -rinkan reppupussiin mahtuu Savotan mukaan 40-55 litraa tavaraa. Erikseen ilmoitetaan myös ylipakkauksen mahdollistama litramäärä.

Käytännön mittaukset on koettu tehtaalla järkevämmäksi tavaksi määrittää tilavuudet, ja toisaalta luvut on aina joka tapauksessa pyöristettävä. Desimaaleilla ei kannatakaan ehkä elvistellä.

– Meillä on myös ollut tapana ilmoittaa tilavuudet varuilta vähän alakanttiin, ettei ainakaan liioiteltaisi, vaikka ei se liika vaatimattomuuskaan ole aina hyvä, Rautainen sanoo.

Harri Rautiainen tekee mallisuorituksen tilavuuden mittauksessa. Normaalisti homma hoidetaan lastauslaiturilla.

Käyttötarkoitus ratkaisee

Savottalaisia tuntuu hieman harmittavan käytäntö, jossa tuijotetaan vain rinkkojen litratilavuutta. Se ei nimittäin ole se oikea tai ei ainakaan kovin tärkeä tapa arvottaa rinkkoja.

– Tärkeintä on ymmärrys siitä, mihin käyttötarkoitukseen kamppeet tulevat. Järkevä pakkaaminen on kaiken a ja o, opastaa Rautiainen.

Jos on lähdössä yhden päivän reissulle, metsään ei tarvita rinkkaa, johon mahtuu pieni henkilöauto ja sata kiloa ruokaa.

Retkeilijän on ensin hyvä miettiä kullekin retkelle sopiva tai retkellä tarvittava tavaramäärä ja arvioitava sen jälkeen minkä kokoiseen reppuun tai rinkkaan se mahtuu.

Päiväretkelle kannattaa valita pieni reppu ja pitkälle vaellukselle järeämpi kantolaite.

Lisäksi reppua tai rinkkaa valitessa kannattaa oikeasti tutustua siihen fyysisesti ja miettiä sen käyttötarkoitusta. Kivijalkakaupoissa se vielä onnistuu, mutta nettikaupoissa on pakko nojata lukuihin, jotka saattavat loppupeleissä yllättää.

– Jos mahdollista, kannattaa omistaa useampia eri kokoja. Jos vain yksi reppu pitäisi valita, ottaisin ehkä sellaisen keskikokoisen, jossa on  hyvät säädöt ja kiinnitysmahdollisuuksia repun ulkopuolelle, Rautiainen miettii.

Laskeudu vielä hieman alemmaksi, sillä videon alta löytyy lyhty katsaus siihen, miksi rinkan tilavuus mitataan litroina!

Miksi litra, miksi ei kuutio?

Rinkkojen ja reppujen tilavuudet on aina ilmoitettu litroina, mutta mistä tämä johtuu, onkin kiemuraisempi juttu.

SI-järjestelmän mukainen tilavuuden yksikkö on kuutiometri. Mutta jos rinkkojen koko ilmoitettaisiin kuutiometreinä, kuka ymmärtäisi sen jälkeen niiden tilavuudesta yhtään mitään: ylipakatusta, 60 litraa vetävästä Jääkäririnkasta tulisikin rinkka, joka imaisee 0,06 kuutiometriä tavaraa.

Luku on melkein  helpompi hahmottaa kuin valtion keltainen budjettikirja.

Kuutiometri ei ole kuitenkaan ainoa tilavuuden yksikkö, vaan sille on lisäyksikkönä käytössä litra. Tuhannesta litrasta saadaan yksi kuutiometri ja yksi litra on puolestaan kuutiodesimetri.

Litra maitoa vai 0,001 kuutiometriä maitoa?

Merkintätavan juuret löytyvät Yhdysvalloista, jossa rinkan tilavuus voidaan ilmoittaa myös kuutiotuumina.

Yhteisöllisellä kysymys-vastaus -sivustolla nimeltä Quora kerrotaan, että kuutioihin ja litroihin perustuvan mittaustavan ovat asettaneet ”viranomaiset” (authorities).

Standardin mukaan rinkat pitää mitata täyttämällä ne 20-millisillä muovipalloilla, joiden perusteella rinkoille lasketaan sekä litra- että kuutiotilavuus.

Esimerkiksi 20-litraisen rinkan tilavuus on 1200 kuutiotuumaa ja 60-litraisen 3700 kuutiotuumaa.

Mikäli Suomessa ilmoitettaisiin tilavuudet kuutioissa, kuutiotuumat olisi syytä muuntaa kuutiosenteiksi. Ostaisiko kuluttaja 60-litraisen rinkan, jos sen tilavuus olisikin 60632 kuutiosenttiä?

Verkkokauppa Amazon kertoo myytävien rinkkojen yhteydessä tilavuuden yleensä myös kuutiotuumina. Voi olla, että tieto ei hätkäytä amerikkalaisia, sillä myös kantolaitteiden painot ilmoitetaan siellä paunoina.

Litra on huomattavasti ymmärrettävämpi käsite kuin kuutiometri tai -sentti. Autojen tavaratiloistakin käytetään samaa litran määrettä, vaikka kuutiotkin olisivat käytössä.

Ehkä on vain niin, että litra maitoa tai litra vettä on helpompi hahmottaa kuin 0,001 kuutiometriä tyhjyyttä.