Helsingin yliopiston, Luonnonvarakeskuksen ja Turun yliopiston tutkijoiden yhteisjulkaisu esiteltiin Nature Ecology and Evolution -lehden tiedesarjassa marraskuussa.

Tutkimuksen mukaan Tenojoen koiraslohet tulevat sukukypsiksi aiemmin ja jäävät pienemmiksi kuin ennen, ja se näkyy niiden geeneissä.

Tutkimuksessa hyödynnettiin yli 150 000 suomunäytettä Luonnonvarakeskuksen pitkäaikaisesta Tenojoen lohen seurantaohjelmasta. Näytteitä ovat keränneet Tenojoen lohisaaliista vapaaehtoiset paikalliset kalastajat 1970-luvulta alkaen.

Suomuista on määritetty lohikannan ikärakenne ja niistä on eristetty dna geneettiseen tutkimukseen.

Canadian Journal of Fisheries and Aquatic Sciences -tiedejulkaisussa aiemmin esitelty tutkimus osoitti, että lohen sukukypsyysikä on laskemassa ja kudulle palaavien lohien koko pienenee.

Lohen sukukupsyysikään selvästi vaikuttava geeni on nimeltään Vgll3. Tutkimusryhmä tunnisti geenistä kaksi muotoa eli alleelia, jotka määräävät lohen tulevan sukukypsäksi joko myöhään ja isokokoisena tai aikaisin ja pienikokoisena.

Mitä useamman merellä vaelletun vuoden jälkeen lohi tulee sukukypsäksi ja palaa kotijokeensa kutemaan, sitä suurikokoisempi se on.

Muutos kertoo evoluutiosta

Akatamiaprofessori Craig Primmerin mukaan aiempi tutkimus osoitti lohen sukukypsyysiän alenevan. Tuoreemmassa tutkimuksessa ryhmä halusi nähdä näkyykö muutos myös lohen perimässä, jolloin puhutaan myös evolutiviisesta muutoksesta.

– Jos havaitsemme lohen koon pienenevän, emme voi vielä olla varmoja, että kyse on evoluutiosta. Sen selvittämiseksi on tutkittava, onko muutos myös geneettinen. Nyt se on osoitettu ja voidaan sanoa, että todistamme evoluutiota vauhdissa, Craig Primmer kertoi Helsingin yliopiston tiedotteessa.

Lohen koko voi vaihdella erilaisista syistä.

Yksi mahdollisuus on normaali vaihtelu tai väliaikainen muutos, joka johtuu esimerkiksi hormoneista.

Geneettinen muutos tarkoittaa, että lohen koon pieneneminen ei ole vain normaalia tai tilapäistä vaihtelua, vaan muutoksella on evolutiivinen tausta. Suureksi kasvaminen ei ole lohelle enää yhtä hyödyllistä kuin aiemmin, ja lohi on näin sopeutumassa uuteen tilanteeseen.

Evoluutioon ei tarvita miljoonia vuosia

Tutkimusartikkelin ensimmäisen kirjoittajan, Luonononvarakeskuksen ja Turun  yliopiston tutkijan  Yann Czorlichin mukaan tulos murtaa osaltaan vanhaa myyttiä, jonka mukaan evoluutio tarvitsee miljoonia vuosia aikaa toimiakseen.

Optimistisesta ajatellin lohella on Czorlichin mielestä toivoa, koska se kykenee sopeutumaan muuttuviin olosuhteisiin.

– Toisaalta taas tämä on huono uutinen kalastajille, jotka haluaisivat saaliikseen suuren lohen ja pyrkivät pääsemään niin sanottuun 20 kilon -kerhoon.

– Suuria lohia on tulevaisuudessa luultavasti aiempaa vähemmän, ellemme kykene tunnistamaan muutokseen vaikuttavia syitä ja puuttumaan niihin.

Pienuudesta on etua

Czorlichin väitöskirjatyön seuraavassa osassa tarkastellaan muutoksen syitä.

Yksi mahdollinen syy on, että lohet parantavat henkiiinjäämisen todennäköisyyttä palaamalla kotijokeensa nuorempana ja pienempänä. Tämä voi oilla seurausta merivaelluksella tapahtuneiden muutosten, kuten kalastuksen tai ympäristön muuttumisen vuoksi.

Kuva: Barasoaindarra [Public domain], from Wikimedia Commons