Kudulle nousevien, emokaloiksi pyydettyjen järvilohien määrässä tehtiin ennätys 2018. Lokakuussa Kuurnasta pyydettiin emokaloja 275 kappaletta, kun edellinen ennätys vuodelta 2017 oli 249 emokalaa.

Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Jorma Piironen pitää tiukentuneita järvilohen kalastusrajoituksia avainsyynä hyvään tulokseen. Lisäksi viime vuosina istutetut järvilohen poikaset ovat menestyneet hyvin Saimaan vesistössä.

Luvassa myös laihoja vuosia

Emokalapyynnin erinomainen tulos edesauttaa järvilohen luonnonkierron elvyttämistä. Emokaloja on siirretty patojen ohi Ala-Koitajoen ja Lieksanjoen lisääntymisalueille ja kalanviljelylaitoksessa olevaa emokalastoa on uusittu.

Odotettavissa on vielä yksi lihava emokalasyksy vuonna 2019, mutta sen jälkeen näköpiirissä on kuoppa kutunousijoiden määrässä. Ennusteen syynä on järvilohen istutusmäärän huomattava pieneneminen, mikä tulee heijastumaan jokeen nousevien kalojen määrään.

Emokalastoa uusitaan jatkuvasti

Istutusmäärät ovat pudonneet selvästi, jopa vain viidesosaan aiemmasta. Syynä on ollut järvilohen poikasten huono saatavuus emokalaston kanssa koettujen ongelmien vuoksi. Emokaloja on menetetty muun muassa vesihomeen seurauksena.

Emokalastoa uusitaan ja täydennetään joka vuosi, jotta kalastoon saadaan geneettistä vaihtelua ja eri kalasukupolvia, Piironen kertoo.

Järvilohen kasvaminen sukukypsäksi kestää laitoksessa 4–5 vuotta.