Espanjalle kuuluvat Kanarian saaret ovat suomalaisten(kin) suosikkilomakohteita.

Väkeä sinne houkuttelevat monipuoliset turistipalvelut, mahtavat hiekkarannat, edullinen hintataso sekä mahdollisuus kesäiseen säähän ympäri vuoden.

Kalamiehelle eivät turistien perushoukuttimet kuitenkaan ole SE juttu, paitsi tietenkin sää, joka sallii tai estää merelle menemisen.

Atlantin aalloille olemme nimittäin mekin mielimässä päivänä muutamana loka-marraskuun taitteessa.

El Hierro kutsuu

Tarkempi reissukohteemme on Kanarian syrjäisin saari El Hierro, jossa kalastuskuvioita järjestää leppävirtalainen Keijo Laitinen komealla Nina Del Mar –aluksellaan (www.ninadelmar.com).

Itselleni El Hierron reissu on järjestyksessään neljäs, joten aika hyvin on tiedossa, mitä tulevalta käynniltä voi odottaa.

Pääasiallinen pyyntimenetelmämme on ollut ja tulee tälläkin kerralla olemaan vetouistelu suurilla vaapuilla ja konaheadeilla.

Uistelun tavallisinta antia ovat raitamakrillit eli wahoot, jotka täällä ovat olleet varsin kookkaita, yleisesti 10-20-kiloisia ja parhaimmillaan reilusti isompiakin.

Todennäköistä vetosaalista ovat myös kultamakrillit ja boniitit, koko kuitenkin pääasiassa alle viisi kiloa.

Myös suuria tonnikaloja uiskentelee alueen vesillä määrättyyn aikaan vuodesta, kuuluupa marliinikin Kanarian kalafaunaan.

Mahdollisesti kokeilemme jonain päivänä/yönä myös syöttikalastusta, jolloin saalisrepertuaari laajenee monenlaisista pikkusinteistä jopa monisatakiloisiin haihin.

Eräällä reissulla saimme täältä noin 500-kiloisen kidushain.

Realistisempia siimanvenyttäjiä ovat kuitenkin eskolaarit, joiden paino voi liikkua parhaimmillaan muutamissa kymmenissä kiloissa.

Suurimman vonkaleen paino?

Tässä arvauskilpailussa kysymme, paljonko painaa reissumme suurin kala tasakiloiksi pyöristettynä?

Jos kala on niin suuri, ettei punnitseminen onnistu tai kala lasketaan heti pois, turvaudumme kipparin painoarvioon.

Kalastuspäiviä meillä on ennakkosuunnitelmien mukaan neljä.

Tuulet pitkälle sanelevat, missä ja miten pääsemme kalastamaan, mutta koska tuulen suunta on täällä vallitsevasti pohjoinen, vuoristoisen saaren eteläpuoli pysyy tyynenä ja tarjoaa kalastusmahdollisuuden myös myrskypäivinä.

Arvauskilpailun oikea vastaus voi siis olla hyvinkin komea kilolukema, mutta kalastuksestahan ei koskaan tiedä.

Yhdellä huippuvaikealla kevätreissulla onnistuimme narraamaan vain pieniä, alle puolikiloisia meriahvenia, vaikka etukäteisodotukset olivat silloinkin korkealla.

Ajankohdallisesti loka-marraskuun pitäisi kuitenkin olla hyvää ottiaikaa.

Arvauksia voi jättää torstain 1.11. loppuun saakka.

Oikein tai lähimmäs oikein vastannut palkitaan Rapala-vaapuilla, jotka kelpaa laittaa vetoon tai heittosiiman päähän niin trooppisilla vesillä kuin kotimaan haukipaikoillakin kalasteltaessa.

Eikä tässä vielä kaikki! Rapalan Espanjan tytäryhtiö sponsoroi tähän arvauskilpailuun erikoispalkinnon, joka arvotaan kaikkien arvauksen lähettäneiden kesken.

Arvontapalkinto sisältää kuusi Rapalan huippuvaappua sekä T-paidan ja lippiksen.

Kireitä arvauksia!

Huomio! Keräämme yhteystietoja ainoastaan palkintojen lähettämistä varten!