Syksyllä useimmat kosket ovat kiinni kalastukselta, koska taimenet ja lohet nauttivat lakisääteisestä kuturauhoituksestaan.

Jos syys-marraskuun välisenä aikana haluaa punalihaista kalaa ruokapöytään, sitä on joko ostettava kaupasta, kaivettava oman pakastimen uumenista tai käytävä pyytämässä rauhoituksen ulkopuolelle jäävistä vesistä.

Teerilammelta kirjolohia

Viimemainittuun ryhmään kuuluvat esimerkiksi jalokalaistutuksin hoidettavat lammet. Niiden tarjonta on vähentynyt huomattavasti siitä, mitä se on parhaimmillaan, esimerkiksi 1900-luvun loppupuolella ollut, mutta vielä kohteita onneksi löytyy.

Yksi tällainen on Ikaalisten Teerilampi, metsähallituksen isännöimä muutaman hehtaarin metsälampi läntisellä Pirkanmaalla, lähellä Seitsemisen kansallispuistoa.

Saaliiksi Teerilammelta saa nykyään todennäköisimmin kirjolohen ja luonnonkaloista ahvenen, mutta on siellä entisaikoina narrattu taimenta ja siikaakin.

Minä en ole käynyt Teerilammella varmaan kymmeneen vuoteen, mutta aikoina aikaisempina siellä tuli kalasteltua melko usein.

Erityisen mukavia päiviä kalenterissa olivat kauden avajaiset, olipa kyseessä sitten kesä- tai talvikausi. Silloin tiesi, että saalista olisi luvassa, toki myös pienimuotoista ruuhkaa parhaiden ottipaikkojen äärellä.

Vaan taisipa joku avauspäivä tuottaa saaliillisen pettymyksenkin, kalastus kun osaa olla oikukasta jopa istarilammilla.

Kuusi tuntia kirjolohien kimpussa

Nyt olemme lähdössä kalakaverini Heikin kanssa katsomaan, miltä Teerilampi näyttää nykyään. Eikä pelkästään katsomaan vaan myös tiukasti kalastamaan.

Vedet ovat jo jäähtyneet kirjolohelle mieluisiin lämpöihin, joten kalojen pitäisi olla aktiivisina ruoanhaussa.

Tähän aikaan vuodesta näkee usein myös pintatoimintaa kirjojen napsiessa loppusesongin hyönteisiä lammen pinnalta.

Paljon saalisonni toki riippuu myös edellisestä istutuksesta eli siitä, kuinka monta vieheiden kavaluudesta mitään tietämätöntä kalaa pinnan alla piileksii.

Me otamme mittaa Teerilammen asukkaista virvelivälinein jonain päivänä välillä 5.-7.10.

Varustaudumme matkaan parhailla tietämillämme kirrevieheillä ja aiomme käyttää jahtiin ainakin kuusi tuntia, ellei saaliskiintiö tule täyteen jo ennen sitä.

Paljonko painaa suurin?

Kysymme, kuinka paljon painaa suurin saamamme kala lajista riippumatta.

Oikein osumista helpottaaksemme paino pyöristetään lähimpään 50 grammaan. Vastausaikaa on torstain 4.10. loppuun saakka.

Vastaukseen hyväksytään siis myös ahvenet, jotka Teerilammessa ovat yleensä olleet mallia sintti. Haukien olemassaolosta en tiedä, ainakin ne lienevät varsin harvinaisia.

Ja kirjolohethan ovat yleensä tavallista istutuskaliiperia eli kilon puolentoista hujakoilla, joskin tänä vuonna helteinen kesä on hidastanut kasvua laitoksilla ja istukkaiden koko lienee normaalia pienempi.

Palkinnoksi paras arvaaja saa nipun oivallisia kirjolohivieheitä sisältäen mm. Bete Loton, Kuusamo Räsäsen, Abu Reflexin, Blue Fox Vibraxin, Rapala UL Minnowin, Huopana Flyn ja SpinTube Minnowin.

Jos oikeita tai lähimmäs oikeita vastauksia on useampia, turvaudutaan arvontaan.

Onnea arvauksiin!

Huomio! Lomakkeen yhteystietoja käytetään ainoastaan palkintojen postittamista varten.