Luonnonvarakeskuksen (Luke) mukaan silakan käyttöä elintarvikkeena voitaisiin lisätä vähintään kymmenkertaiseksi nykyisestä, jos saalis käytettäisiin tehokkaasti. Luke julkaisi aiheesta oman uutisensa 24. syyskuuta 2018.

Silakan ruokakäyttö on vähentynyt Suomessa huomattavasti viime vuosikymmeninä. Nykyään silakkaa syödään vain 200–300 grammaa vuodessa per henkilö.

Syitä silakan suosion laskuun lienee useita: muiden kalojen, etunenässä Norjasta tuotavan lohen suosion kasvu, hyvälaatuisen tuoreen silakan saatavuusongelmat ruokakaupoissa, yleiset ruokatottumusten muutokset, ja Itämeren silakoissa olleista ympäristömyrkyistä raportoiminen.

Nykyään varmasti turvallisia syödä

Silakan syömisen lisääminen ei jää kiinni ainakaan kalastuksesta, joka on tehokasta. Silakkaa pyydetään pääasiassa keväällä.

Ruokakalana silakka on parhaimmillaan syksyllä, jolloin sen hyödyllisten rasvojen pitoisuus on jopa 8 prosenttia. Silakka sisältää muiden rasvaisten kalojen tapaan runsaasti hyviä omega-3-rasvahappoja ja D-vitamiinia.

Itämeren silakkaa voi myös syödä huoletta. Luken mukaan Pohjanlahdelta ja Suomenlahdelta pyydettyjen silakoiden dioksiinien ja PCB-yhdisteiden pitoisuudet ovat pienentyneet 2000-luvulla alle puoleen eivätkä ne enää aiheuta terveysriskiä.

Erä kertoi silakoiden puhdistumisesta maaliskuussa 2018.

Suomessa on hiljattain siirrytty kalastajakohtaisiin kiintiöihin, mikä mahdollistaa silakan kalastamisen mihin aikaan vuodesta tahansa.

Hyvä vaihtoehto lihalle

Luken mukaan silakan syömisen lisääminen on yksi keino korvata lihansyöntiä, jolla on suuri ilmastovaikutus.

Lihankulutuksen vähentäminen kotimaisen kalan ja kasvisten syöntiä lisäämällä olisi ilmastoystävällistä. Luken ravintotaseen mukaan suomalaisten lihankulutus on pysynyt ennallaan.

Luke painottaa myös sitä, että Itämeren kalaa syömällä voi poistaa ravinteita merestä. Suomen kaupallisen kalastuksen saaliin mukana poistuu merestä vuosittain yli 500 tonnia fosforia, mikä vastaa noin neljännestä ihmistoiminnan aiheuttamasta vuotuisesta mereen päätyvästä fosforikuormituksesta.

Valtaosa ravinteista poistuu nimenomaan silakka- ja kilohailisaaliin mukana.