Grönlannin reissun jälkeen on mukava kalastella vaihteeksi ihan kotikonnuilla. Ja mikäpä ettei, täältä Tampereen nurkilta löytyy itselleni vieraita kalapaikkoja edelleen vaikka millä mitalla.

Toisissa niistä en ole käynyt koskaan, muutamissa taas viimeisestä visiitistä on päässyt vierähtämään jo kymmeniä vuosia.

Tähän jälkimmäiseen ryhmään kuuluu metsälampikaksikko nimeltä Tokamot. Toista kutsutaan Musta-Tokamoksi ja toista, kirkasvetisempää, Valkoinen-Tokamoksi.

Kaksikko löytyy Kangasalan kunnan pohjoisnipukasta läheltä ”kolmen valtakunnan” eli Tampereen, Oriveden ja Kangasalan rajapistettä.

Musta-Tokamo on matala ja lähes kokonaan vesikasvillisuuden valtaama, valkoinen velipuoli sen sijaan lienee hiukan syvempi ja paljon avoimempi. Sen pohjoisrannalla on lisäksi asutusta, kun taas Musta on tältä osin luonnontilassa.

Suurten kalojen paikka?

Tokamot kuuluvat nuoruuteni kalapaikkoihin. En enää oikein muista, miksi siellä tuli kaverien kanssa joskus 1970-luvulla käytyä. Kaipa taustalla oli jonkinlainen huhu isoista kaloista.

Eikä huhu tainnut aivan katteeton ollakaan, sillä heti ensimmäisellä reissulla kaverini sai Musta-Tokamosta – taisipa olla peräti ensimmäisellä heitollaan – komean puolikiloisen ahvenen.

Olihan se suuri saalis tuohon aikaan, jolloin normaali saalispussin sisältö koostui lähes poikkeuksetta alle satagrammaisista assun sinteistä ja puolikiloisista hauen puikeloista.

Tuo onnenkantamoinen taisi kyllä jäädä ainoaksi paremmaksi kalaksemme Tokamoilta, vaikka sinne auton nokka suuntautui useammankin kerran ensikäynnin jälkeen.

Tokamon pisin kala?

Nyt olemme kuitenkin uusimassa reissua kalakaverini Heikin kanssa jonain päivänä välillä 21.-23.9.

Google Earthista kurkkasin, että Musta-Tokamo taitaa olla ihan yhtä umpeenkasvanut kuin silloin ennenkin, mutta Valkoisella puolella avovettä riittää. Joten kalastaminen on siis mahdollista myös rannalta.

Arvauskilpailumme kysymys kuuluu, kuinka pitkä on suurin saamamme kala lajiin katsomatta tasasentteihin pyöristettynä?

Pyynnissä käytämme virvelivälineitä ja varustaudumme siten, että myös kasvillisuuden seassa pystymme kalastamaan. Aikaa suursaaliin jahtaamiseen käytämme noin kolme tuntia.

Todennäköisimmät saaliskalamme ovat ahven ja hauki. Koosta en mene sanomaan mitään, joskin pahoin pelkään, että sinttilinjalla edetään.

Vaan onhan sinttihaukikin jo helposti puolimetrinen. Eikä kai puhdas nollakaan liene mahdottomuus, vaikka sitä kohtaloa pyrimme kaikin keinoin välttämään.

Arvausaikaa on torstain 20.9. loppuun saakka.

Oikean tai lähimmäs oikean arvauksen esittänyt palkitaan setillä, joka sisältää todellisen sekametelisopan vieheitä: Vaappuja, lippoja, lusikan, kalajigin, nirhan, popperin ja potkurivaapun, merkkeinä muun muassa Kuusamoa, Rapalaa, Laxmania ja Kineticiä.

Jos samoja vastauksia on useampia, palkinto arvotaan niiden kesken.

Ja edelleen jakamatta on myös pääpalkinto, iso viehesatsi, jonka saa omakseen vastaamalla kolme kertaa oikein näissä arvauskilpailuissa.

Onnea arvauksiin!

Huomio! Keräämme lomakkeella yhteystietoja ainoastaan palkintojen postittamista varten.