Kotimaan vaelluskalojen luontaisen elinkierron palauttaminen on iso palapeli, jota kootaan yksi pala kerrallaan. Virtavesien vaellusesteiden purkaminen ja ohittaminen on pitkäjänteistä työtä.

Siuntion Kirkkojoen kahden padon ohittaminen luonnonmukaisilla kalateillä on etenkin Uudenmaan mittakaavassa merkittävä vaellusreittipalapelin osa. Kalatiet avaavat kudulle nouseville meritaimenille reitin joen latvojen lisääntymisalueille.

Luonnonmukainen kalatie on padon kiertävä rakennettu puro, jossa pudotus porrastetaan uoman pituuden ja kiveämisen avulla kalojen nousulle sopivaksi. Kirkkojoen kalatiet rakennetaan, koska patojen purkaminen ei ollut mahdollista.

Taimenpitoisen Siuntionjoen vesistöön kuuluvan Kirkkojoen kalatiet sisältyvät kansalliseen kalatiestrategiaan, mikä tarkoittaa, että kalateiden arvioidaan olevan vaelluskalojen suojelussa valtakunnallisesti tärkeitä.

Kyseessä on kalatieprojektia vetävän WWF:n toistaiseksi suurin virtavesihanke Suomessa.

Paikallisia ja vaeltavia taimenia

Vain hieman kahdesta padosta ylävirtaan Kirkkojoen uoma haarautuu kahteen. Toinen kumpuilevan maalaismaiseman läpi virtaavista latvahaaroista on Lempansån, jossa on taimenten lisääntymisalueita sekä paikallinen luonnonvarainen taimenkanta. Paikallisen kannan arvioidaan olevan kooltaan muutamia satoja kalayksilöitä.

Munksin kylän lähellä sijaitsevien patojen ohittaminen kalateillä avaa yläjuoksun lisääntymisalueet alavirrasta nouseville, meressä vaelluksella käyneille taimenille. Kutemaan nousevien meritaimenten toivotaan samalla tuovan uutta elinvoimaa Lempansånin paikalliselle taimenkannalle.

WWF Suomen Elina Erkkilä ja Uudenmaan ELY-keskuksen Harri Aulaskari.

Uudenmaan ELY-keskuksen erikoissuunnittelija Harri Aulaskarin mukaan Lempansånin koskissa on taimenen poikastuotantoon suoraan sopivaa koskialuetta noin puoli hehtaaria.

– Taimenen lisääntymiseen kelpaavia alueita on oletettavasti huomattavasti enemmän, koska patojen yläpuolella on enemmänkin inventoimattomia koskia ja sivupuroja. Lisäksi alueita voi kunnostaa, jolloin elin- ja lisääntymisympäristöä saadaan vielä lisää, Aulaskari sanoo.

Laajaa yhteistyötä

Vaelluskalojen huono tilanne Suomessa on saanut paljon huomiota viime vuosina, ja nyt useat eri tahot tekevät työtä etenkin taimenen eteen.

– Kirkkojoen kalateiden rakentaminen on hyvä esimerkki laajasta yhteistyöstä.  Viranomaiset, järjestöt, yksityiset ja yritykset toimivat yhdessä, WWF:n sisävesivastaava Elina Erkkilä sanoo.

Viime aikoina virtavesikunnostuksiin satsanneen WWF Suomen lisäksi mukana ovat Uudenmaan ELY-keskus ja paikallisia toimijoita sekä yrityksistä Rudus, joka on lahjoittanut kalateissä tarvittavan kiviaineksen.

Kahden padon ohittaminen luonnonmukaisilla kalateillä maksaa noin 120 000 euroa. Uudenmaan ELY-keskuksen myöntämä avustus kattaa kustannuksista suunnilleen puolet.

Toisen puoliskon maksaa projektin vetäjänä toimiva WWF. Kalateiden rakentamisen mahdollistaa Lassi Leppinen Säätiön WWF:lle tekemä lahjoitus.

Valmista lokakuussa

Harri Aulaskarin mukaan Kirkkojoen kalateiden rakentaminen on tärkeä suojelutoimenpide joen taimenkannan suhteen. Kalateiden myötä nousuväylä on auki parinkymmenen kilometrin päässä olevasta merestä jokisysteemin latvoille saakka.

Alemman padon kalatie vaatii enemmän pituutta kuin ylemmän padon ohittava uoma, koska alapadon pudotuskorkeus on suurempi. Kalatien rakenteilla oleva uoma kulkee kuvassa padon takana. Jokea on padottu kyseisellä paikalla jo 1800-luvun lopussa.

Nyt ohitettavien patojen yläpuolella ei enää ole vaellusesteitä. Kalateistä hyötyvät taimenen lisäksi myös muut kalalajit.

Työt kalateiden rakentamiseksi aloitettiin elokuussa 2018, ja syyskuun 11. päivä projektiin liittyvät louhintatyöt olivat loppusuoralla.

Valmista on tarkoitus tulla lokakuun loppuun mennessä. Jos hanke pysyy aikataulussa, ensimmäiset merestä tulevat nousutaimenet voisivat ohittaa padot jo tänä syksynä.