Carrassi oli jigaamassa ahvenia ns. iltapistolla, kun miehelle tuli tunne, että selän takana on joku.

– Käännyin katsomaan ja kettuhan se siinä kyttää mun kalasaalista kalakamojen vieressä olevasta muovipussista.

Kettu ei hätkähtänyt, vaikka kalastaja käveli sitä kohti. Eläin ei vaikuttanut vihaiselta tai uhkaavalta, vaan pikemminkin rohkealta ja kesyn oloiselta.

– Ajattelin antaa sille kalan. Mietin, että nyt se jättäisi minut rauhaan ja jatkoin kalastusta.

Carrassi sai jigillä toisenkin ahvenen ja kettu oli hetken päästä uudestaan selän takana kalaa kerjäämässä. Kerjuureissu onnistui ja kettu katosi metsään toisen kalan kanssa.

Mutta kaksi kalaa ei ketulle riittänyt, vaan se tuli viereen vielä kolmannen kerran.

– En antanut sille kalaa, vaan sanoin, että nyt riittää ja voit poistua. Kettu katsoi hetken pettyneenä ja lähti pois.

Carrassi tuumaili, että kesyn oloistakaan kettua ei ehkä kannata opettaa helpolle saaliille ruokkimalla sitä.

– On paljon mahdollista, että ihmiset jättäneet kyseiselle paikalle kalanperkeitä tai kaloja ja kettu on jäänyt  mestoille helpon ruuan perään. Itse yleensä perkaan kotona tai heitän perkeet lokeille.