Suomen riistakeskus on suositellut kohdentamaan tänä vuonna metsästystä runsaslukuisiin sorsalajeihin, kuten sinisorsaan, taviin ja telkkään.

Elokuun 20. päivästä alkaen saa metsästää sinisorsia, taveja, heinätaveja, haapanoita, jouhisorsia, lapasorsia, tukkasotkia, telkkiä, haahkoja ja nokikanoja.

Allin ja isokoskelon metsästys alkaa  vasta 1. syyskuuta. Merihanhea ja kanadanhanhea on voinut metsästää pelloilta jo elokuun 10. päivästä lähtien ja 20. elokuuta alkaen pyynti on sallittua myös vesialueilla.

Merihanhen metsästys on  sallittua vain rannikon maakunnissa. Metsähanhen metsästys on sallittua maan kaakkoisosassa 1. lokakuuta alkaen.

Riistakeskus muistuttaa, että metsästää saa ainoastaan varmasti tunnistettuja vesilintuja ja muut metsästäjät, luonto ja asutus tulee aina ottaa huomioon.

Vesilintujen lajintunnistusmateriaalia on saatavissa osoitteesta www.riistainfo.fi. Vesilinnustajan eettiset ohjeet on ladattavissa Suomen riistakeskuksen verkkosivuilta.

Kolmen vuoden rajoitus

Maa- ja metsätalousministeriön päätöksellä punasotka ja tukkakoskelo on rauhoitettu metsästykseltä kolmeksi vuodeksi.

Allin metsästys on kielletty sisämaassa ja merialueilla allin metsästys on rajoitettu metsästäjäkohtaisella, viiden allin päiväkiintiöllä.

Punasotkan lisäksi monet muutkin rehevien lintuvesien riistalinnuista ovat taantuneet.

Suomen pesimäkanta on vähentynyt jouhisorsalla, haapanalla, heinätavilla, punasotkalla, tukkasotkalla ja nokikanalla.

Pääsyy lajien taantumiseen on tutkimusten mukaan elinympäristöjen tilan heikkeneminen.

– Vaikka metsästys ei näyttäisi olevan monen sorsalajin taantuman syy, tulee metsästäjien kantaa vastuunsa taantuvien lajien kannanhoidossa, Riistakeskus tiedottaa.

Vähentyneiden lajien sijaan metsästystä tulisi Riistakeskuksen mukaan kohdentaa runsaslukuisiin sorsalajeihin, kuten sinisorsaan, taviin ja telkkään, joiden kantojen kehitys on ollut suotuisaa.

Saalistilastojen perusteella runsaslukuiset sorsalajit ovat myös vesilintusaaliin kolme yleisintä saalislajia.

Metsähanhea voi metsästää kaakossa

Metsähanhijahti onnistui viime syksynä ensimmäistä kertaa kolme vuotta kestäneen täysrauhoituksen jälkeen.

Myös tänä vuonna metsähanhia voi metsästää, mutta vain osassa maata. Sallittua se maan kaakkoisosassa 1.10.–30.11.

Loka- ja marraskuussa metsähanhijahtiin päästään Etelä-Karjalan maakuntaan kuuluvassa Lappeenrannan kunnassa, Kymenlaakson maakunnassa, Päijät-Hämeen maakuntaan kuuluvassa Orimattilan kunnassa, Uudenmaan maakuntaan kuuluvissa Askolan, Lapinjärven, Loviisan, Myrskylän, Porvoon ja Pukkilan kunnissa.

Yksi tundrametsähanhi on viihtynyt Mätäjoella Kannelmäessä lähes koko kesän.

Tundrametsähanhi kohteena

Metsästyksen ajallisella ja alueellisella rajoittamisella pyyntiä kohdistetaan Riistakeskuksen mukaan metsähanhen runsaslukuiseen alalajiin, tundrametsähanheen.

Tavoitteena on elvyttää Suomessa pesivän alalajin, taigametsähanhen, kanta nopeasti tavoitekokoon.

Taigametsähanhikanta taantui pitkään, mutta on saatu viime vuosina kasvuun rajoittamalla metsästystä kansainvälisesti koko muuttoreitin varrella.

Metsähanhisaaliista tulee tehdä lakisääteinen saalisilmoitus.

Metsähanhen alalajien tunnistusmenetelmien kehittämiseksi ja saaliin alalajikoostumuksen seuraamiseksi metsähanhen metsästäjiltä kerätään tänä vuonna saaliiksi saatujen metsähanhien päitä DNA-analyysejä varten.

Kertyvää saalistietoa käytetään päätöksenteon tukena turvaamassa metsähanhen metsästyksen kestävyyttä.

Sorsastukseen osallistuu vajaa kolmasosa suomalaisista yli 306 000 metsästäjästä eli rannoille ja vesistöihin suunnistaa vajaat 100 000 naista ja miestä.

Maanantaina käynnistyvä vesilintujahti päättyy joulukuun lopussa.

Punasotka: Koskikara at fi.wikipedia [CC BY-SA 3.0 or GFDL], from Wikimedia Commons
Tukkakoskelo: Alpo Roikola, The original uploader was Koskikara at Finnish Wikipedia. [CC BY 3.0 ], from Wikimedia Commons
Alli: Wolfgang Wander (http://www.pbase.com/image/70763534) [GFDL or CC-BY-SA-3.0], via Wikimedia Commons