Pitkään jatkunut kuuma kausi on pistänyt ihmiset ja luonnon huohottamaan.

Ihmisten näkökulmasta lämmin jakso on tehnyt kesästä kesän, antanut mahdollisuuden nauttia auringosta ja linnunmaitoluokkaan kuumentuneista vesistöistä.

Kalojen vinkkelistä vesien lämpötila alkaa olla paikoitellen jo liian korkealla. Vesi, joka saa ihmiset nauttimaan kesän riemuista, pistää kalat haukkomaan henkeään, sillä lämpimään veteen liukenee vähemmän happea kuin kylmään veteen.

Helteiden vuoksi osa koskikalastuskohteista on pistänyt jo lapun luukulle ja paikat on julistettu kalastuskieltoon. Näin on menetelty mm. Vanhankaupunginkoskella Helsingissä, Äyskoskella Tervossa ja Läsäkoskella Mikkelin ja Kangasniemen rajalla.

Kiinni olevia kohteita on jo sen verran monta, että ennen kalareissua asia on syytä varmistaa.

Myös Metsähallitus on toivonut  taimenkohteisiin luvan ostaneilta kalastajilta vastuullisuutta ja harkintaa lämpimän veden vuoksi. Se on myös ilmoittanut, että jos kalastaja haluaa siirtää lupansa myöhempään ajankohtaan, se voidaan toteuttaa lupakiintiön ja varaustilanteen niin salliessa.

– Vastuullinen kalastaja keskittyy tällaisella helteellä muihin kalalajeihin, kuten ahveneen, kuhaan tai vaikka suutariin, muistutti tiedotteessaan myös Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö.

Jopa kaloista päällisin puolin kestävimmät ovat olleet paikoin vaikeuksissa.

Kalastajien sosiaalisen mediaan on ilmestynyt muun muassa tarina vapautetusta hauesta, joka vaati lyhyen punnitus- ja kuvaussession jälkeenkin lähes epätoivoisen pitkän elvytyksen ennen kuin toipui potkimaan itsensä syvyyksiin.

Pelkkä pyyntitapahtuma stressaa

Useimmat kalastajat tietävät, että jo pelkkä pyyntitapahtuma aiheuttaa kaloille suuren mittaluokan stressin. Stressitaso alkaa noustaa jo siinä vaiheessa, kun kala tartuttaa itsensä koukkuun ja yrittää päästä siitä irti.

Esimerkiksi kirjolohien stressitason nousua koskeneissa tutkimuksissa havaittiin vuonna 2005, että plasman kortisoli alkoi nousta jo parissa minuutissa. Kortisoli tunnetaan myös ns. stressihormonina.

Kortisoli, samoin kuin maitohapon määrä, nousi 5-6 minuutin jälkeen perustasoltaan moninkertaiseksi aina siihen asti, kun kala irrotettiin koukusta ja vapautettiin.

Myös aika, jonka kala on pois vedestä vaikuttaa sen mahdollisuuksiin selviytyä. Monet kalastajat nostavat kalan veneeseen, mittaavat sen ja ottavat kuvia itsestään saaliinsa kanssa.

Kun kala on pois vedestä, se ei saa kiduksiensa kautta happea, ja se lisää kalan stressitasoa entisestään.

Queensin yliopistossa Ontariossa tutkijat testasivat 1990-luvulla kirjolohien selviytymistä testillä, joka simuloi vapakalastustilannetta. Kalojen selviytymiskykyä tutkittiin niin, että osaa  kaloista pidettiin ilmassa eri pituisia aikoja.

30 sekuntia vedestä pois olleista kaloista selviytyi vain 62 prosenttia ja minuutin jälkeen selviytymisprosentti painui 28:een.

Toisessa tutkimuksessa selvitettiin kalojen uintikykyä ”ilmakylpyjen” jälkeen. Minuutin päästä kalojen suorituskyky alkoi laskea selvästi ja kahden minuutin jälkeen siitä oli kateissa jo 75 prosenttia.

Eli mitä pitempään kala on pois vedestä, sitä helpommin muut pedot pystyvät saalistamaan sen, koska kala ei pysty pakenemaan.

Kun pyydystä ja päästä -kalastuksen vaikutuksia kaloihin testattiin juovabasseilla vuonna 1997 (Phillip W. Bettoli & Randall S. Osborne), tutkijat havaitsivat, että myös ilman lämpötilalla on vaikutusta selviytymiseen.

Tutkimuksessa juovabassien kuolleisuus vaihteli marras-joulukuun 14 prosentista heinä-elokuun 67 prosenttiin. Kun asiaa tutkittiin tarkemmin, havaittiin että kalojen kuolleisuus ei ollut niinkään kytköksissä pyyntiaikaan, käsittelyyn, viehetyyppiin, kalojen kokoon tai veden lämpötilaan kuin ilman lämpötilaan.

Missä lämpötilassa kala kuolee?

Kalataloustieteen professori Hannu Lehtonen Helsingin yliopistosta kokosi aikoinaan luentoja varten listan eri kalalajien lämpötilan siedosta.

Helteellä kala kärsii Lehtosen mukaan enemmän kuin kylmässä. Lämpötila aiheuttaa myös sen, että kalojen ihovaurioihin, joita pyyntitapahtumakin mahdollisesti aiheuttaa, tulee herkemmin vesihometta.

– Kalojen lämmönsietokyvyssä on suurta lajien välistä vaihtelua. Esimerkiksi lohikaloja ei voi suositella pyydettäväksi helteiden aikana, jos tarkoitus on vapauttaa kala.

– Helteellä kannattaa myös välttää sellaista pyyntiä, jossa kala joutuu virumaan pyydyksessä pitkään tai joutuu äärimmäisen maitohappoiseksi pitkän väsytyksen aikana.

Lehtosen listan nirsoimpia kaloja lämmön suhteen ovat lohi ja muikku, joille letaali eli kuolettava lämpötila on 23 astetta. Tätäkin nirsompi kala on ilmeisesti olemassa: nieriälle optimilämpötilan tarjoaa vain 5-16-asteinen vesi.

– Nieriä ei eräiden tietojen mukaan selviä enää yli 16 asteen lämpötilassa.

Harjuksella kuolettavan lämmin tila tulee vastaan 24 asteessa ja taimenelle ja siialle 26 asteessa. Härkäsimppu sen sijaan menehtyy jo 25 asteen jälkeen ja hauki 29 asteessa.

Mutta löytyy listalta lajeja, jotka ehkä vain nauttivat tämän hetken lämpimistä vesistä.

Särki pysyy hengissä 34 asteeseen asti ja kuha 35:een. Vain suutari ja ruutana jaksavat painaa 38 asteeseen asti (eri kalalajien optimilämpötilat ja letaalit lämpötilat löytyvät jutun lopusta).

Toimi kuin pakkasella

Jos kalastaa kuumana kesäpäivänä ja tarkoitus on vapauttaa kala, kannattaa homma hoitaa alusta asti huolellisesti, väsytykseen käytetystä ajasta lähtien.

Kokenut hauenkalastaja ja iktyonomi Teemu Koski sanoo, että helteellä pitää toimia kuin pakkasella, nopeasti ja kalaa vedestä nostamatta.

– Auringon paahteessa kala kuivuu ja koska se ei pystyy säätämään omaa ruumiinlämpöään helteellä, paahde nostaa sen lämpöä nopeasti. Kalat menevät lötköksi helteellä muutamassa hetkessä.

Huolellisuutta peliin

Kannattaa muistaa, että kalat ovat vaihtolämpöisiä eläimiä. Niiden elintoiminnot hidastuvat kylmässä ja kiihtyvät lämpimässä, jolloin ne kuluttavat myös enemmän happea.

Liian lämpimässä vedessä kalat säästävät energiaa pelkkään hengitykseen eli hapenottoon, joten ne saattavat lopettaa ruokailun. Lisää stressiä kalan elämään!

Kun tähän yhtälöön kytketään kalastaja, viehe, siima ja heittovapa ja kuuma ilma, saattaa vapautusyritys kosahtaa kiville eli maha pystyssä kelluvaan kalaan, mikäli ei ole huolellinen.

Huolellisuus tarkoittaa nopeaa väsytystä, kalan vapauttamista veden alla haavissa ja mikäli kala on pakko nostaa kuvaamista varten +30 asteen helteeseen, reissu saa kestää korkeintaan 15-20 sekuntia.

Tai sitten jätetään kuvaamatta ja punnitsematta. Sekin on ihan hyvä vaihtoehto.

Ja jos olosuhteet alkavat arveluttaa, jätä vapa naulaan ja nauti kesästä tai vie kalastusreissu loppuun asti eli kanna kalat kotiin.

Miten kalalajit sietävät erilaisia lämpötiloja?

 

Laji optimilämpötila letaali lämpötila
Made 7-12 °C
Siika 8-15 °C 26 °C
Harjus 4-18 °C 24 °C
Taimen 4-19 °C 26 °C
Kirjolohi 9-17 °C
Lohi 9-17 °C 23 °C
Nieriä 5-16 °C
Puronieriä 8-20 °C
Särki 20-25 °C 34 °C
Kuha 12-30 °C 35 °C
Karppi 26-33 °C
Muikku 23 °C
Härkäsimppu 25 °C
Hauki 29 °C
Lahna 30 °C
Ahven 33 °C
Salakka 37 °C
Suutari 38 °C
Ruutana 38 °C

Lähteitä:

Phillip W. Bettolli & Randall S. Osborne: Hooking Mortality and Behavior of Striped Bass Following Catch and Release Angling

Dan Dauwalter/NZFFA – Advocating for Anglers: Fish stress from catch and release fishing

KUVAT

Vanhankaupunginkoski: jampe [CC BY-SA 3.0 ], via Wikimedia Commons

Hauki: Georg Mittenecker (Privataufnahme Georg Mittenecker, Canon EOS 40D) [CC BY-SA 3.0 ], via Wikimedia Commons

Tornionjoki: Arto Alanenpää [CC BY-SA 4.0 ], from Wikimedia Commons