Suomessa pyörremyrskyjä kutsutaan trombeiksi. Trombihavaintoja tehdään eniten maan etelä- ja länsiosassa.

Epävirallisten havaintojen perusteella trombeja esiintyy eniten Uudeltamaalta Varsinais-Suomen kautta kohti Pohjanmaata yltävällä vyöhykkeellä. Harvaanasutuilla alueilla trombeja on vaikea havaita, ja osa niistä jää havaitsematta kokonaan.

Trombeja havaitaan joka kesä Suomessa noin 15. Toisinaan trombi syntyy vesistön ylle, jolloin ilmiötä kutsutaan vesipatsaaksi.

Ennätystrombi Kiuruvedellä

Trombeja syntyy voimakkaiden ukkospilvien yhteyteen, jossa tuuli on hyvin pyörteistä.

Suomen voimakkain trombi koettiin Kiuruvedellä Pohjois-Savossa vuonna 1934. Trombin voimakkuus oli viisiportaisella Fujita-asteikolla F4.

Noin voimakas trombi tekisi mittavaa tuhoa kaupunkialueelle osuessaan. Valtaosa rakennuksista tuhoutuisi ja ajoneuvoja tempautuisi ilmaan.

Jättiläisrakeita Suomussalmella

Raesateet osuvat harvoin viralliselle havaintoasemalle, sillä ne ovat usein hyvin paikallisia ilmiöitä.

Ihmisten tekemät raportit ja tutkakuvien perusteella tutkitut havainnot osoittavat, että Suomen raeherkin alue sijaitsee Satakunta–Pirkanmaa–Varsinais-Suomi-akselilla.

Suurimmat rakeet ovat kuitenkin sataneet Suomussalmella 8. elokuuta 2010. Ennätysrakeiden halkaisijaksi mitattiin 8–9 cm.

Suuret rakeet liittyvät ennen kaikkea lämpimässä ja epävakaisessa ilmamassassa kehittyneisiin voimakkaisiin ukkoskuuroihin. Suurten rakeiden kausi keskittyy Suomessa heinä- ja elokuulle.

Lisää sään ennätyksistä ja ääri-ilmiöistä Erän numerossa 7/2018 (ilmestymispäivä 4.7.2018).