Meritaimenet ja lohet pyydystetään vuosina 2018 ja 2019 ja kalojen vatsaonteloon sijoitetaan radiosignaaleja lähettävä kalamerkki.

Luonnonvarakeskuksen erikoistutkijan Atso Romakkaniemen mukaan vaelluksia seurataan parillakymmenellä kiinteästi vesistön eri osiin asennettavilla vastaanottimella.

Kalojen seuranta on ympärivuotista ja jatkuu 3-4 vuotta, minkä jälkeen kalamerkkien paristot loppuvat. Arvion mukaan osa kaloista ehtii kauden tutkimusjakson aikana kudulla kaksi kertaa.

Tutkimuslohet tunnistaa siitä, että niiden vatsapuolelle jää näkyviin noin 20 sentin pituinen radiolähettimen antenni.

– Tämän kyllä kalastaja huomaa sekä yleensä myös leikkaushaavan, jonka kautta merkki asennetaan, mutta esimerkiksi haavimis- tai koukkaushetkellä sitä ei varmaan aina huomata.

Luonnonvarakeskus toivoo, että mikäli kalastaja saa saaliikseen radiolähettimellä merkityn kalan, se vapautettaisiin hyväkuntoisena takaisin veteen.

– Jos mahdollista, kala olisi hyvä valokuvata ja sen pituus mitata.

Romakkaniemen mukaan tutkimukselle ei koidu haittaa, vaikka osa merkkikaloista kuolisi kalastuksessa. Tällaisessa tilanteessa on tärkeintä ilmoittaa kalasta tutkijoille ja palauttaa vatsaontelosta löytyvä merkki, jotta he voivat asentaa sen uuteen kalaan.

Luonnonvarakeskuksen tiedotteen mukaan lohien ja taimenten vaelluskäyttäytymistä kudulle sekä niiden vaellusta takaisin merelle ei ole tutkittu paljoa Tornionjoen kokoisessa vesistössä, jossa vaellukset ovat satoja kilometrejä pitkiä.

Uuden tutkimuksen avulla nähdään, miten suuret etäisyydet vaikuttavat vaellusnopeuksiin ja kalojen selviytymiseen vaelluksistaan.

Tutkimuksen avulla saatuja tietoja hyödynnetään Tornionjoen kalakantojen hoidossa ja elvyttämisessä.

Paikalliset avustamassa

Merkattavia kaloja pyydystävät etukäteen nimetyt jokisuun ja jokivarren kalastajat, joilla on erityislupa kalastaa myös normaalin kalastuskauden ulkopuolella. He voivat myös pyytää taimenta, joka on joessa ja jokisuulla kalastukselta rauhoitettu laji.

Erityisluvalla tapahtuvassa kalastuksessa ei oteta saaliiksi kaloja muuhun kuin merkintään.

Pahasti vahingoittuneet kalat toimitetaan Suomen tai Ruotsin eläintautitarkkailusta vastuussa oleville viranomaisille tutkittaviksi.

Jokivarren asukkaat osallistuvat tutkimukseen antamalla luvan radiosignaalin vastaanottimen asentamiseen kiinteistönsä alueelle.

Jokivarren kalastusmatkailuyritykset tiedottavat kalastusmatkailijoita tutkimuksesta ja ohjeistavat merkityn kalan saaneita kalastajia.

Seuraa tutkimusta somessa

Lohien ja taimenten vaelluseseuranta on Luonnonvarakeskuksen ja Ruotsin maatalousyliopiston yhteinen hanke. Projektia rahoittavat myös Tornionjoen kalastuslupatulojen rahasto sekä suomalais-ruotsalainen rajajokikomissio.

Kun yritykset ja yhteisöt saivat takavuosina ostaa Simojoella ”omia lohia”, niitä vaellusta pystyi seuraamaan verkkosivujen kautta. Romakkaniemen mukaan tästä tutkimuksesta ei tehdä aivan näin julkista.

– Ainakaan tänä vuonna emme ala myymään nimikkokaloja tai nimikkomerkkejä. Osasyynä on se, että vaivannäkö nettipäivityksineen ja markkinointeineen  vie koko lailla kaiken hyödyn, mitä rahallisesti saadaan tukea nimikkokaloista, Romakkaniemi sanoo.

Tutkimuksen kulkua voi sen sijaan seurata somekanavissa, Facebookissa ja Twitterissä hashtagilla #vaelluskalatutkimus.

Ilmoitukset merkittyjen kalojen havainnoista

Mikäli löydät lähettimillä varustettuja kaloja tai kala kuolee pyydystystilanteessa, seuraavilta henkilöitä saa toimintaohjeita:

Tutkija Riina Huusko, Luke, puh. 029 532 2192, riina.huusko@luke.fi
Tutkimusassistentti Mikko Jaukkuri, Luke, puh. 029 532 7414, mikko.jaukkuri@luke.fi
Tutkimusassistentti Saana Tepsa, Luke, puh. 050 5641 504, saana.tepsa@luke.fi
Yliopistolehtori Gustav Hellström, Ruotsin maatalousyliopisto, puh. 0046-703727258, gustav.hellstrom@slu.se