Testattavien siimojen paksuudeksi valikoituivat siimat välillä 0,19–0,21 millimetriä. Ne sopivat niin ahvenen ja kuhan jigaukseen kuin hauen heittokalastukseenkin.

Kuitusiimojen annetut vetolujuudet testattiin ja myös vetolujuus solmun kanssa.

Solmuna käytimme Palomaria, joka on varmasti käytetyin solmu kuitusiimoissa. Solmu toimi yhtä poikkeusta lukuun ottamatta erittäin hyvin.

Siimoille tehtiin myös kulutustesti, jossa tutkittiin siimojen hankauksenkestokykyä. Sitä tarvitaan esimerkiksi silloin, kun hauki syöksyy kaislikkoon tai taimen kosken kivikkoon.

Testilaite hankasi siimoja, joiden päässä oli paino 60 asteen kulmaan teroitettua teräskaavinta vasten taajuudella 108 sykliä minuutissa.

Teräskaavin osoittautui parhaaksi vaihtoehdoksi, sillä hiekkapaperi ei toiminut lainkaan.

Hiekkapaperilla (100 grit) ongelmaksi muodostui tulosten järjetön hajonta. Teräskaapimen kanssa ongelmaa ei esiintynyt ja tulokset olivat johdonmukaisia.

Kulutuskoe tehtiin viiteen kertaan ja paras ja huonoin tulos jätettiin keskiarvosta pois. Tällä koejärjestelyllä siimojen väliset erot saatiin parhaiten selville.

Siimoille tehtiin myös impaktitesti, missä 47-grammainen paino pudotettiin siiman päässä eri korkeuksilta. Tarkoituksena oli simuloida todella terävää ison kalan tärppiä.

Artikkelin voi lukea Erän numerosta 3/2018 ja samana päivänä myös digilehdestä (ilmestysmispäivä 14.3.2018)!