Kilpailun lopetus ei ole aivan uusi ajatus. Olemme Erä-lehden toimituksessa harkinneet tätä askelta jo vuosia. Kahdesti se on ollut hyvin lähellä.

Lehtemme linjanaan jo pitkään pitämän kestävän kalastuksen malliin ei nimittäin oikein istu se, että mahdollisimman suuren kalayksilön tappamisesta palkitaan.

Toisaalta on sitten puolestaan vaikea tuomita esimerkiksi elämänsä kalan mökkijärvestä saanutta lasta, joka onnensa kukkuloilla tahtoo kalansa kisaan ilmoittaa.

Siksi saaliskalan kokoon perustuvan kisan lopettaminen on ainoa toimiva ratkaisu.

Lopettamispäätös oli esillä toimituksessa jo vuonna 2012. Tällöin päädyttiin sääntöjen tiukkaan muokkaamiseen, määrittämällä muun muassa aluerajoitukset järvilohelle ja sisävesitaimenelle sekä täydentämällä poissuljettujen lajien listaa WWF:n punaisen kirjan suositusten mukaan.

Todettakoon, että esimerkiksi eteläinen sisävesitaimenemme oli siis rauhoitettu kisassamme vuosia ennen kuin asiasta säädettiin kalastusasetuksessa.

Kisassamme niinikään rauhoitetut ankerias ja vaellussiika eivät vieläkään nauti lainsuojaa.

Seuraavan kerran toimitus toivoi kilpailun lopettamista vuonna 2014, mutta emme saaneet siihen lupaa.

Muokkasimme kuitenkin siten, että hyväksyimme vapautetut kalat kolkattujen rinnalle.
Sääntöjen tarkaksi sanamuodoksi tuli: ”Pyytämisen jälkeen takaisin veteen vapautettavien kalojen hyväksymisestä kilpailuun päättää tuomaristo valokuvien, todistajalausuntojen ja annettujen paino- ym. tietojen perusteella.”

Ilahduttavasti näitä ceeärrättyjä onkin sitten ilmoitettu kisaan vuosi vuodelta enemmän.

Palautetta on tullut

Palautetta olemme saaneet vuosien varrella kilpailusta jos jonkinlaista. Pääosin perusteltua, mutta joskus yllättävääkin.

Esimerkiksi aluerajoitukset joidenkin lajien kohdalla tuottivat aikoinaan palautetta, jossa väitettiin sääntöjen syrjivän näiden alueiden kalastajia.

Asia rinnastettiin järvilohen kohdalla muun muassa Ylämyllyn varuskunnan lakkauttamiseen ja Dragsvikin suosimiseen.

Jopa valtakunnallisen uutiskynnyksen ylitti jokin aika sitten vaatimus vapautettujen kalojen hyväksymiseksi kisassa. Tämähän oli toimituksen mielestä mainio ajatus, sillä kuten edellä kerrottiin, kyseinen sääntö oli ollut tuolloin voimassa jo vuosia.

Ilmeisesti vaatimuksen esittäjät eivät olleet vaivautuneet tutustumaan kritiikkinsä kohteeseen eli Suomen Suurin Kala -kilpailun sääntöihin.

Kala18 jatkaa

Suuria, keskikokoisia ja pieniäkin kaloja kannattaa pyytää, punnita sekä mittailla edelleen, sillä päiväkirjamainen Kala-kisamme jatkuu tunnuksen Kala18 alla kuten ennenkin.

Kala18-kisassa jokainen ilmoitettu kala osallistuu arvontoihin, koosta riippumatta. Palkinnot ovat upeat.

Kala18-kilpailun voittajat arvotaan ja palkintojen määrä kasvaa. Kilpailussa on myös useita sarjoja sekä oheiskilpailuna palkitsemme lisäksi parhaat saaliskuvat.

Kala18 säännöt, ohjeet ja muut tiedot julkistamme lehtemme seuraavassa numerossa, sekä verkko- ja Facebook-sivuillamme.