Lähes kuka tahansa voi ahkerasti kokeilemalla onnistua tekemään hyvän ottivaapun, mutta useamman samanlaisen ja yhtä kalastavan vieheen tekeminen erottaa mestarin satunnaisesta vuoleskelijasta.

Kun Erä-lehti alkoi pyytää vieheiden valmistajilta heidän tuotteitaan kokeiltavaksi, käynnistyi Suomessa suoranainen vieheenvalmistuksen nousukausi.

Sadat pienet ja vähän suuremmatkin vappujen vuolijat ja pellin taivuttajat alkoivat askarrella omia versioistaan tunnetuista merkkivieheistä tai kehitellä aivan omintakeisia ratkaisujaan.

Osallistuin itsekin vieheiden ”testaukseen” eli oikeammin koekalastukseen ja sain tutustua moniin hienoihin suomalaisen käsityötaidon näytteisiin.

Käsistään taitamattoman vaapunvuolijan aikaansaannoksia 1990-luvulta.

Upeasti viimeisteltyjä vaappuja katsellessani innostuin pitkästä aikaa kokeilemaan itsekin niiden nikkarointia. Balsaa, runkolankaa, renkaita, koukkuja, muovilevyä, liimaa, lakkaa ja aerosolimaaleja sekä lehtisaha, puukko, pihdit ja hiomapaperia. Siinäpä koko pajani tarvikkeet ja työkalut.

Kumpi on kumpi eli kopio ja aito LGH Peukaloinen? Kuin kaksi eri marjaa!

Kokeilut aloitin tekemällä kopioita tunnetuista ja etenkin hintavista vaikeasti saatavista vaapuista kuten LGH:sta. Eihän niistä alkuperäisen veroisia tullut sen enempää ulkonäöltään kuin kalastavuudeltaankaan.

Lisäksi minulla oli enemmän kuin pahoja ongelmia pinnoitteiden kanssa, sillä maalit tahtoivat liueta pintalakkaan.

Kun perustavaa laatua olevat ongelmat vihdoin ratkesivat, aloin kehitellä hieman tavallisuudesta poikkeavia ratkaisuja. Koska toisen samanlaisen pyöreän vaapun muotoileminen tuotti minulle jatkuvia vaikeuksia, aloin sahata balsarimasta pelkkiä profiileja ja jätin kulmat lähes kokonaan pyöristämättä.

Näin syntyi helppotekoinen vaappu, jolle annoin nimeksi Kantti.

Tein monesta tunnetusta vaapusta Kantti-version piirtämällä puuhun vaapun profiilin kahdelta sivulta ja sahaamalla sitten viivoja pitkin. Kevyt silaus ja kanttien pyöristys hiontapaperilla, runkolanka, pohjalakkaus, uintilista, maalaus ja muutama lakkakerros päälle.

Kömpelö Lada oli haukien hurjan vihan kohteena kunnes se rikkoutui. Taika katosi, kun uintilevy vaihdettiin.

Kaiken kukkuraksi vieheillä alkoi tulla kalojakin!

Paras luomukseni oli kuitenkin uniikkikappale, jolle annoin nimeksi Lada sen kyljessä käytetyn sinapinkeltaisen automaalin takia.

Ladan erikoisuus oli terävä vatsa ja erikoisen pitkä, melko pystyyn asennettu uintilista. Viehettä piti kelata hitaasti ettei se vikuroidessaan pullahtanut pintaan. Mutta hyvänen aika kuinka se kalasti: se sai hauet suorastaan sekopäiksi, kun testasin sitä appivanhempien mökkivesillä.

Valitettavasti vieheen valtti, pitkä mutta hauras uintilista murtui heiton osuttua kiveen. Kun liimasin pulikkaan uuden turpalevyn, taika katosi. Hauet eivät enää Ladan perään kuolanneet.

Parhaat vaaput ovat yksilöitä

Satunnaista vaapunvuolijaa huikeasti parempien valmistajien tuotteet ovat usein yksilöitä kalastavuudeltaan.

Paljon on tietysti kiinni vieheen virityksestä, mutta osansa on varmasti myös pienillä yksilöllisillä nyansseilla. Erikoisesti mieleeni ovat jääneet mikkeliläisen ja sittemmin ristiinalaistuneen Mika Kärkkäisen aikoinaan valmistama MK-vaappu ja nuoren oululaisen Janne Merisen valmistama Zombi Muikku.

Ensin mainitun vaapun testikappale antoi kesän mittaan peräti 11 mittakalaa ja toinen oli lähes yhtä suvereeni muutama vuosi myöhemmin. Vaappujen yhteinen piirre oli niiden keveys ja herkkä uinti.

Kummankin ottivaapun kohtalo oli sankarikuolema, sillä suuri hauki hotkaisi ne niin syvälle, että suoraan nokkalenkkiin sidottu siima katkesi pedon hampaissa.

Kaipaamaan jäi harmistunut kalamies, joka vieläkin silloin tällöin muistaa noita saaliskylläisiä lohi- ja taimenkesiä.

Kun sain hieman myöhemmin Zombin tilalle uuden yksilön, se ei osoittautunut alkuperäisen veroiseksi. MK-Vaapun muut yksilöt kyllä toimivat, mutta eivät aivan sen parhaan veroisesti.

Erinomaiset vaapunvalmistuksen ohjeet löytyvät Erän 12/2014 jutusta Vaappuja vuolemaan, missä Juha Jormanainen syventyy aiheeseen perusteellisesti.

20. luukun arvontapalkinto: Isosteel Duo QuickStop 1,0 l

Isosteel Duo QuickStop 1,0 l

  • Käytännöllinen termari helposti purettavalla ja puhdistettavalla QuickStop painonappikorkilla.
  • Korkealuokkainen tyhjiörakenne säilyttää juoman kuumana tai kylmänä poikkeuksellisen pitkään.
  • Molemmissa päissä juomakupit, joten Duo on ihanteellinen kahden hengen käyttöön.
  • Kyljessä kaatokahva, joka voidaan painaa sisään kuljetuksen ajaksi. Pakkauksessa mukana irrotettava olkaremmi.
  • Materiaali 18/8 ruostumatonta terästä.
  •  5 vuoden materiaali- ja valmistusvirhetakuu.
  • Tilavuus: 1,0 l.
  • Korkeus 345 mm.
  • Halkaisija 91 mm.
  • Paino  887 g.
  • Suositushinta 43,95 €

Erän joulukalenteriarvonta on päättynyt. Onnea voittajille ja onnellista uutta vuotta 2018!