Suomessa elää Luonnonvarakeskuksen arvion (marraskuu 2016) 220-250 ahmaa, mutta tarkkaa määrää ei toistaiseksi tiedä kukaan.
Ahmahavaintojen perusteella määrän arvioidaan kasvaneen viimeisten 15 vuoden aikana. Vuosituhannen alussa havaintoja tehtiin vuosittain 400-500, mutta viime vuonna havaintoja tehtiin jo yli 3000.
Luonnonvarakeskuksessa on tutkimusprofessori Ilpo Kojolan mukaan käynnistelty ahmojen genetiikkaan pohjautuvaa tutkimusta, jolla lukumäärä saataisiin paremmin selville.
Se ainakin tiedetään, että ahmat elävät harvalukuisena Pohjois- ja Itä-Suomen erämaisissa osissa ja satunnaisesti myös maan sisäosissa. Ja että poronhoitoaluella Suomen ahmoista vaeltaa noin puolet.
Metsästyskaudella 2016-2017 maa- ja metsätalousministeriö myönsi ahman metsästykseen kahdeksan kaatolupaa.
Loppusyksystä ministeriö pyysi jälleen lausuntoja asetusluonnoksesta, jossa esitetään enintään kahdeksan ahman kaatamista poronhoitoalueella kuluvana talvena.
Ahmojen metsästämistä vastustanut adressi keräsi joulukuussa yli 14 000 allekirjoitusta.
Ahmat ovat yksi kaupallisten piilokojujen kuvauskohteista. Suurpetojen valokuvaaminen on kasvattanut viime vuosina suosiotaan ja itärajan läheisyyteen on syntynyt kaupallisia matkailuyrityksiä, jotka kuljettavat ihmisiä tapamaan salomaiden suurpetoja.
Petteri Hautamaa on vieraillut useita kertoja Pohjois-Karjalan ja Kainuun alueen piilokojuilla ja tallentanut tapaamisia sekä valokuviksi että videoiksi.
Artikkeli ”Valokuvausvalvojaiset ahmakojulla” ilmestyi Erän numerossa 12/2017
