Salakalastuksen vaikutuksesta kalakantoihin puhuttiiin tiistaina kalastuslakipäivillä Jyväskylässä.
Salakalastuksesta oli huolissaan myös maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä, jonka mukaan ministeriölle on esitetty paljon toiveita siitä, että kalastuslakiin pitäisi saada taloudelliset arvot laittomasti pyydetyille ja saaliiksi otetuille kaloille.
Leppä kertoi, että ministeriössä on päätetty nyt ryhtyä toimeen.
Taloudellisten arvojen määrittäminen on tarkoitus antaa Luonnonvarakeskuksen tehtäväksi vuonna 2018.
Samaan aikaan maa- ja metsätalousministeriössä selvitetään, minkälaisia muutoksia uudistuksen toteuttaminen edellyttää kalastuslakiin. Selvitystyö on jo aloitettu.
– Toivottavasti uudistus kitkee salakalastusta. Samalla haluamme antaa vahvan viestin siitä, että etenkin uhanalaisten kalojen laiton pyytäminen ja saaliiksi ottaminen on hyvin tuomittavaa ja aiheuttaa taloudellisia menetyksiä kalakantojen elvytystoimenpiteitä toteuttaville tahoille.
Kun taloudellisten arvojen määrittäminen ja säännösten valmistelu etenevät, aiheesta tullaan käymään keskustelua myös sidosryhmien kanssa.
Toistaiseksi voidaan vain arvailla, miten suurista korvaussummista puhutaan.
Eniten salakalastus on puhuttanut Pielisjokivarressa, jossa käydään loppusyksyisin puolittaista sotaa kalastuksenvalvojien ja salakalastajien välillä.
Tiukasta valvonnasta ja aidoista huolimatta salakalastajat ovat tunkeutuneet Kuurnan voimalan alapuolelle pyydystämään sinne Saimaasta nousevia järvilohia.
Luonnonvarakeskuksen tutkija Jorma Piiroinen arvioi (HS 10.10.2017), että Saimaan järvilohi on jo uhanalaisempi kuin saimaannorppa.
Saimaan järvilohi kuolee Piiroisen mukaan ilman tukitoimia sukupuuttoon jo kymmenessä vuodessa.
Riittääkö kymppitonni?
Voisiko saimaannorppa olla vertailukohde, kun järvilohelle määritellään taloudellinen arvo?
Ympäristöministeriö on vahvistanut saimaannorpalle ns. ohjeellisen arvon, mikäli joutuu korvaamaan eläimen valtiolle. Listahinta vuodelta 2002 on 9755 euroa.
Tästä keskustelunavauksesta käynnistyi poliisitutkinta vuonna 2008. Vitsin kärkeä olisi ehkä kannattanut vähän miettiä ennen enterin painamista.
Erä-lehden keskustelufoorumilta käynnistyi yhdeksän vuotta sitten poliisitutkinta, kun nimimerkki ”Olli S” kehui käyneensä syyskuussa heittokalassa Kuurnan suunnalla, voimalaitoksen alapuolella.
Ollin mukaan saaliiksi tuli yhdeksän taimenta ja seitsemän järvilohta, joista suurin 8,8 kiloa.
Pohjois-Karjalan ELY-keskuksessa ei suhtauduttu huumorilla Ollin kertomukseen, vaan asiasta tehtiin rikosilmoitus. Emokalan hinnaksi arvioitiin tuolloin noin 7000 euroa kappale ja viime aikoina on puhuttu jopa 10 000 euron arvoisesta menetyksestä.
”Olli” aktivoitui siinä vaiheessa, kun Joensuun rikospoliisi ryhtyi selvittämään tapausta ja otti oma-aloitteisesti yhteyttä viranomaisiin. Foorumille jätetty viesti oli ilmeisesti vain huulenheittoa.
Läppää tai ei, rikosilmoitus ja rikospoliisin käynnistämä tutkinta kertovat, että uhanalaisten kalojen pyydystämisestä ei kannata julkisesti edes vitsailla.
Lajin sukupuutto on vakava juttu.
Kuurnan kanava: Motopark (Own work) [Public domain], via Wikimedia Commons
