Emolohien suuri määrä selittyy Luonnonvarakeskuksen mukaan suurimmaksi osaksi kalastuslain uudistuksesta, ja erityisesti rasvaevällisen järvilohen rauhoittamisesta vuoden 2016 alusta lähtien.
Erikoistutkija Jorma Piirosen mukaan hyvään tulokseen ovat vaikuttaneet myös muut järvilohen kalastusta koskevat säätelytoimet, kuten rasvaevättömän kalan 60 senttimetrin alamitta, kala/päivä-saalisrajoitus sekä kesäaikainen kalastuskielto.
Säätelyn avulla on vähennetty järvilohen kalastusta järvialueilla, joten kudulle valmistautuvia lohia on päässyt jokeen entistä enemmän.
Järvilohi on äärimmäisen uhanalaiseksi luokiteltu kala, jonka kohtalo on ollut jo yli 40 vuotta viljelyn ja istutusten varassa.
Viljelyn ja istutusten varassa ei Luonnonvarakeskuksen mukaan pysty hoitamaan minkään luontoon palautettavan kalan säilyttämistä loputtomiin.
Luontainen lisääntymiskierto on ainoa kestävä tapa saada uhanalaiset kalalajit säilymään.
– Tämän syksyn pyyntitulos osoittaa, että järvilohen säilymisen takia tehdyt toimet eivät ole menneet hukkaan. Lajin säilymisen tulevaisuuden näkymät näyttävät paremmilta. Suuri emokalamäärä on tärkeää myös itse järvilohelle, sillä keinovalikoima sen säilyttämisessä ja elvyttämisessä laajenee nyt merkittävästi, Piironen arvioi.
Kutulohet pyydettiin 25.9.–17.10.2017 parina, kolmena päivänä viikossa Pohjois-Karjalassa, Pielisjoen Kuurnan voimalapatojen alapuolelta.
Pyynti hoidettiin verkoilla, ja siitä vastasivat Saimaan lohikalojen ystävät ry:n aktiivit ja yksi paikallinen kalastaja.
Neljännes istukkaita
Kutulohista suurin osa oli alle neljän kilon painoisia, parin järvivuoden kaloja.
Naaraiden keskipaino oli 3,2 ja koiraiden 3,8 kiloa. Suurin naaras oli 5,5 ja koiras seitsemän kiloa.
Neljännes lohista oli merkitty rasvaeväleikkauksella merkiksi kalastajille sallitusta istukaslohesta.
Suuri emolohien määrä antaa Luonnonvarakeskuksen mukaan erinomaiset mahdollisuudet uusien laitoskalastojen perustamiseen ja lohikannan laadukkaiden säilytysistukkaiden tuotantoon.
– Luken Enonkosken laitoksella on jo tehty uusien laitosparvien perustamishedelmöitykset, joissa on käytetty lähes sadan emolohen mätiä ja 50 lohikoiraan maitia. Näin suuria perustajamääriä ei ole koskaan aiemmin ollut käytettävissä, Piironen kertoo.
Suuren emokalamäärän ansiosta myös järvilohen luontaista lisääntymistä päästään tukemaan kutu- ja poikasalueiksi kunnostetuilla koskilla sekä Ala-Koitajoessa ja nyt ensimmäistä kertaa myös Lieksanjoessa, Pankajärven yläpuolisilla koskialueilla.
Elinympäristöjen kunnostaminen ja kutulohien siirto voimalapatojen yläpuolisille kutukoskille ovat tärkeä osa parhaillaan käynnissä olevia vaelluskalojen elinolojen parantamiseen tähtääviä kärkihankkeita.
– Ala-Koitajokeen on viety 152 Kuurnasta saatua lohta ja Lieksanjokeen 77 lohta. Lisäksi molempiin jokiin on tuotu kasvatettuja kutulohia Luken Paltamon laitokselta, 228 lohta Ala-Koitajokeen ja 126 lohta Lieksanjokeen. Lieksanjoen kutualueille on siirretty parikymmentä Lieksan alajuoksun voimalapatojen alta pyydettyä järvilohta, Piironen kertoo.
(Luonnonvarakeskuksen tiedote 26. lokakuuta 2017)
Kuva: MaSii (Own work) [Public domain], via Wikimedia Commons
