Kalastuksen voisi kieltää, sanoo ympäristö- ja moraalipsykologiaan erikoistunut Itä-Suomen yliopiston filosofian dosentti Elisa Aaltola. Hän kertoi näkemyksensä Yleisradion haastattelussa.

Jutun mukaan kalaan pitäisi suhtautua yhtä älyllisenä olentona kuin vaikka koiriinkin. Kala tuntee kipua ja nautintoa, se osaa kiintyä kavereihinsa.

Jotkut kalalajit osaavat jopa ilmaista itseään kosintamenoissa taiteellisemmin kuin pertsa perusjätkä.

– Kun tiedetään, että jollain eläimellä on mieli, sen elämää ei tulisi riistää, ellei se ole välttämätöntä oman hyvinvoinnin kannalta. Kalastaminen ei ole välttämätöntä, meillä on muitakin ravinnon lähteitä, Aaltola sanoi haastattelussa.

Tutkija sivuuttaa täysin sen, ettei kaloja pyydetä pelkän syömisen takia – vaikka lähikala olisikin yksi ilmastoystävällisimmistä proteiininlähteistämme.

Pelkästään Itämeri ja monet sisävedet olisivat ilman kalastusta kestämättömässä tilassa fosforin takia. Ilmastonmuutos lisää sateita, jotka huuhtovat ravinteita vesiin. Tämä rehevöityminen kasvattaa särkikalakantoja – jotka keräävät itseensä fosforia ja syövät muun muassa vesiä puhdistavaa sinisimpukkaa. Kalastus on ainoa nopea keino katkaista tätä kierrettä.

Aaltola ei kerro, miten hän ratkaisisi vesiensuojeluongelmat, jos kalastus loppuisi. Asiahan ei kuulu hänen tutkimusalaansa.

Samaa olen yrittänyt kysyä metsästyskieltojen vaatijoilta: lopetetaanko eläinkantojen säätely, vaikka seuraukset aiheuttaisivat tuhoa ympäristöllemme? Koska petoja ei riitä kaikkialle, ehkä etiikkatutkijat ulkoistaisivat eläinten vähentämiset ammattilaisille.

Mediassa kerrottiin taannoin, mitä pulmia metsästyksen totaalikiellot ovat aiheuttaneet Hollannille. Saalistajien puuttuessa kosteikot pursuavat vesilintuja. Osa nälkiintyy ja lähtee jättiparvina etsimään ruokaa taajamista, haitaten lentoliikennettä ja maataloutta. Niinpä viranomaiset maksavat erityisille ”tuholaistorjujille” lintujen verkkopyynnistä ja massahävittämisestä.

Yksi tehokkaimmista, Arie den Hertog kiertää maata kuormurillaan, jonka kontissa saa kaasutettua hengiltä 500–700 hanhea päivässä.

Aaltolakin on oikeassa siinä, että kalastuksessa ja metsästyksessä on isoja moraalisia ristiriitoja. Mutta täyskiellot tai liikkuvat kaasukammiot eivät voi olla se ”eettisempi ratkaisu”.

Keksikää ja esittäkää parempia, hyvät tutkijat.

Kuva: mako from Kangasala, Suomi (Finland) (Ahvenia) [CC BY 2.0], via Wikimedia Commons