Meidän ihmisten lailla säät säätelevät myös kalojen elämää. Eikä lomalaisen toivesää ole suinkaan mieleinen kaikille veden asukkaille, yhtä vähän kuin kylmä pohjoisvirtaus toisille.
Tätä kirjoitettaessa ei voi mitenkään ennakoida, minkälainen sää tulee olemaan kahden viikon päästä tai vaikkapa heinäkuun lopulla.
Lähtekäämme kuitenkin optimistisesti siitä olettamuksesta, että lämpö ja auringonpaiste hemmottelevat silloin suomalaisia. Minkälaista kalastusta kannattaa harrastaa? Kuinka saada terveellistä, itse pyydettyä särvintä ruokapöytään?
Varmin konsti ainakin kokemattomalle kalastajalle on perinteinen mato-onki.
Hanki purkillinen virkeitä lieroja – niitä saa myös kalastustarvikeliikkeistä – ja yritä ensimmäiseksi lähimmältä laiturilta. Ellei nappaa, kokeile vaikka metsälammelta tai isomman vesistön virtasalmesta.
Veneellä pelipaikoille
Vene lisää mahdollisuuksia valtavasti. Selkäkarikko, saaren kärki, syvä ruovikon reuna, monttu matalikon keskellä, puron tai joen suualue…
Tässä vain muutamia onkimisen arvoisia paikkoja. Muista virittää koho siten, että mato roikkuu lähellä pohjaa. Silloin se tavoittaa useimmat kalat.
Virvelin omistaja on hellekesänäkin vahvoilla, kun keskittyy ahveneen, haukeen ja kuhaan. Näistä ensin mainitut ovat helppoa jokamiehen saalista.
Kuha sen sijaan liikkuu enempi selkävesillä ja vaatii useimmiten veneen käyttöä.
Hauet rantakalastaja tavoittaa helposti metsälammilta ja isommiltakin vesiltä, missä kortteet, lumpeet, ulpukat, ahvenvidat, vesileinikit ynnä muut vesikasvit luovat pedoille piilopaikkoja.
Ruohouistin, suosituimpana Rapalan Minnow Spoon, auttaa näiden paikkojen kalastamista suuresti.
Ahvenille hyviä pyydyksiä ovat pienet ja keskikokoiset lipat. Raitapaitoja tavoitat avoimemmilta paikoilta kuin haukia, metsälammilla usein aivan sammalpenkkojen tuntumasta.
Mikä parasta, ahven on Suomen yleisin kala ja monen mielestä myös ykkönen ruokapöydässä.
