WWF:n mukaan Virtavesien hoitoyhdistyksen mittavassa työssä panostetaan virtavesien kunnostamiseen ja vaelluskalojen kutupaikkojen ennallistamiseen.

Pandapalkinnolla WWF haluaa kiittää yhdistystä heidän vesistöjen tilan parantamisen hyväksi tekemästään pitkäjänteisestä työstä yhdessä maa- ja vesistöalueiden omistajien kanssa ja kannustaa jatkamaan merkittävää työtään luonnon monimuotoisuuden hyväksi.

– Virho edistää mahdollisuuksia kestävään kalatalouteen nimenomaan aktiivisen vesiluonnon ennallistamisen kautta. Virho on järjestänyt muun muassa koskilla ja puroilla kunnostustalkoita, joissa virtapaikkoja kohennetaan lähemmäs luonnontilaa.

– Merkille pantavaa on myös Virhon Vantaanjoen vesistöalueella ylläpitämä mätihautomo, jossa on tuotettu yli miljoona, pääasiassa meritaimenen, poikasta, sanoo WWF Suomen hallituksen varapuheenjohtaja ja Pandapalkinto-raadin puheenjohtaja Heidi Andersson.

Vesivoiman rakentamisella, säännöstelyllä ja erilaisilla uomien perkauksilla on Suomessa hävitetty ja heikennetty paljon virtavesien luontoa ja eliölajeja.

Monet vaelluskalakannat ovat nykyään uhanalaisia myös vesien rehevöitymisen, ojituksen, liikakalastuksen ja jätevesipäästöjen takia.

Pandapalkinnolla 2017 tuetaan Virhon työtä, jossa tavoitteena on Vantaanjoen, Karjaanjoen ja monien muiden vesistöjen ennallistaminen ja vaelluskalakantojen elvyttäminen.

Suunnitelmana on muun muassa rakentaa vaelluskalojen kutusoraikkoja ja poikasten suojapaikkoja.

– Näillä rahoilla me saamme satoja tonneja kivi- ja puumateriaalia puroihin, uusia kutupaikkoja, pienpoikasalueita ja työkaluja, Virhon hallituksen jäsen Jouni Simola sanoo.

Meritaimenille mahdollisuuksia

Virhon työ takaa esimerkiksi paikallisiin olosuhteisiin sopeutuneiden uhanalaisten taimenkantojen säilymisen ja luo erittäin harvinaiselle merestä aina metsäpuroihin asti kudulle nousevalle meritaimenelle mahdollisuuden lisääntyä ja palata alueille, joista se on aiemmin hävinnyt ihmisten toiminnan seurauksena.

Simolan mukaan käsillä on myös uuden kalatien rakentaminen.

– Pandapalkinto on meille tosi iso juttu. Se vahvistaa kassatilannettamme ja mahdollistaa toiminnan laajentamisen. Voimme toteuttaa projekteja, joita emme muuten olisi pystyneet toteuttamaan.

Kunnostustyön rinnalla ja tueksi Virho tekee laajaa tarkkailu-, suojelu- ja valistustyötä. Yhdistyksellä on toimintaa eniten Uudellamaalla ja Etelä-Hämeessä, mutta myös Keski-Suomessa, Varsinais-Suomessa ja Kaakkois-Suomessa.

WWF:n suojelujohtaja Jari Luukkonen toivoo, että WWF ja Virho tekevät jatkossa myös yhteistyötä virtavesien tilanteen parantamiseksi laajemminkin. WWF:n tavoitteena on esimerkiksi turhien nousuesteiden poistaminen virtavesistä.

(WWF Suomen tiedote 5. kesäkuuta 2017)

Pandapalkinnon aikaisemmat saajat

2016: Turun yliopisto tutkimushanke merikotkiin liittyen
2015: Sääksisäätiö
2014: Kalojen akvaariotalo Maretarium Kotkassa
2013: Arkipelagia-seura, joka edistää Saaristomeren luonnon ja kulttuurin suojelua
2012: Luontokuvaaja Juha Taskisen ja norppa-asiantuntija Mervi Kunnasrannan työryhmä
2011: (palkinto jaettiin kahden hakijan kesken)
– Luonto-Liiton Salakaadot seis -kampanja
– Virtavesien hoitoyhdistys Virho
2009: Liminganlahden Ystävät ry
2008 (palkinto jaettiin kahden hakijan kesken):
– VaihdaVirtaa-kampanja
– Hollolan lukion tuulivoimalahanke
2007: Joensuun yliopiston Saimaannorppa ja Suomen talvi -tutkimushanke
2006: (palkinto jaettiin kahden hakijan kesken)
-Pro Espoonjoki ry – Pro Esbo å rf, Espoonjoen säilyttäminen
-Metsähallitus ja Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus, metsäjokien ja -purojen kunnostus Koillismaalla
2005: (palkinto jaettiin kahden hakijan kesken)
– Suomen FSC-yhdistys
– Luonto-Liiton, Maan ystävät ry:n, Dodon ja Nuorten Akatemian Ilmari-ilmastotiedotushanke
2004: ENO-Environment Online -verkkokoulu, Joensuu
2003: Heinolan lintutarha, luonnonvaraisten lintujen hoito
2002: Tampereen ammattikorkeakoulu, Snowchange – Pohjoisten alkuperäiskansojen havaintoja ilmastonmuutoksesta -projekti
2001: FM Mia Rönkä, Turun yliopisto, saaristolinnuston tutkiminen
2000: Suomen Ympäristökasvatuksen seuran Vihreä Lippu -ympäristökasvatusohjelma
1999: (palkinto jaettiin kahden hakijan kesken)
– Mahnalan ympäristökoulu, Hämeenkyrö
– Etelä-Karjalan Allergia- ja Ympäristöinstituutti, Joutseno